Aseiden pitkä käyttöikä mahdollistaa laittoman asekaupan

Asiantuntijan mukaan uutiskuvissa on nähty, että konfliktialueilla olisi jopa Suomesta tuotuja yksittäisiä aseita.

Ylen aamu
Suomen asevalvontaraportin päätoimittaja Kari Paasonen
Millaiset ovat lailliset ja laittomat kansainvälisen asekaupan markkinat? Tätä kävi arvioimassa Suomen asevalvontaraportin päätoimittaja Kari Paasonen.

Mistä terroristijärjestöt, kuten Isis, saavat aseensa? Suomen asevalvontaraportin päätoimittaja Kari Paasonen vastaa, että kukaan tuskin tietää täsmällisesti.

– Se tiedetään, että monesta lähteestä. Tutustuin yhteen raporttiin, joka käsitteli Isisin käytössä olleita patruunoita. Siinä mainittiin 20 alkuperämaata, joista suurimpia olivat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Raportti ei tietenkään selvittänyt, mitä kautta aseet olivat päätyneet Isisille, Paasonen sanoi Ylen Aamu-tv:ssä.

Isisillä jopa 70 vuotta vanhoja aseita

Kari Paasosen mukaan laitonta asekauppaa on vaikea valvoa. Asekaupassa on niin monta toimijaa, että kokonaiskuvaa on vaikea saada. Suurin ongelma on se, että laillinen asekauppa muuttuu jossakin vaiheessa laittomaksi, eli ase myydään eteenpäin.

Paasosen mukaan aseiden pitkä elinikä vaikuttaa myös jälleenmyyntiin, eli maiden tilanne voi vaihtua vuosien jälkeen siitä, kun aseita myydään. Aseet voivat kiertää maissa kymmeniä vuosia.

– Esimerkiksi tämän raportin mukaan vanhimmat Isisin patruunat olivat 1940-luvulla tehtyjä, Paasonen sanoi.

Konfliktialueilla suomalaisia aseita?

Esimerkiksi Libya ja Syyria, joissa valtioiden tilanne on romahtanut, ovat otollisia asekauppiaille. Konfliktialueilta on löytynyt viitteitä siitä, että mukana olisi ollut suomalaisiakin aseita.

– Libyassa on ollut vahvoja epäilyjä asiasta, eli uutiskuvan perusteella siellä on tunnistettu Suomesta lähtöisin olevia aseita. Mutta kyse on yksittäisistä tapauksista, eli ainakaan meillä ei ole tietoa laajamittaisesta aseviennistä, Paasonen sanoi.

Paasosen mukaan lailliseen asekauppaan liittyen alueellinen vakaus on vaikea määritellä. Suomesta on viety aseita sisällissotaa käyvän Jemenin naapurivaltioon Saudi-Arabiaan, joka on osallisena maan konfliktissa.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tilastojen mukaan laillista asekauppaa käydään maailmalla aiempaa enemmän, mutta asekaupassa on suuria alueellisia eroja.

– Esimerkiksi Euroopan maiden asetuonti on ollut laskussa kymmenen viime vuoden aikana, kun taas Lähi-itään kasvu on ollut erittäin voimakasta, Paasonen kertoi.

Euroopan asekauppa vähentynyt, Kiinassa kasvanut

Maailman suurimpia asevientimaita ovat Yhdysvallat ja Venäjä, jotka vastaavat yli puolesta maailman aseviennistä. Asekauppa on kasvanut esimerkiksi Kiinassa, joka on nyt maailman kolmanneksi suurin aseviejämaa.

Euroopasta aseita viedään eniten Isosta-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. Myös Ruotsi kuuluu maailman huomattaviin asevientimaihin, mutta Suomen asevienti on Paasosen mukaan vähäistä.

– Puhutaan noin 90 miljoonasta eurosta vuosittain, Paasonen sanoi.

Suomesta viedään esimerkiksi Patrian tuotteita ja Sakon tarkkuuskiväärejä.

Paasosen mukaan maailman asekauppa suuntautuu pitkälti Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan, Lähi-itään sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan. Yksittäisistä maista aseita viedään eniten Intiaan. Lisäksi suuria tuojia ovat Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Kiina.