Bjarne Kallis kompuroi lukion lävitse – luki maisteriksi ennätysajassa

Pitkän uran politiikassa tehnyt Bjarne Kallis oli surkea oppilas lukiossa. Ei lukenut, jäi luokalle, ei ryhdistäytynyt, vaikka äiti huolestuneena motkotti. Stipendejä oli turha odottaa Suvivirren soidessa mutta minkäs teit, kun urheilu kiinnosti enemmän kuin tylsät oppikirjat.

ilmiöt
Bjarne Kallis.
YLE / Kalle Niskala

– Alemmilla luokilla tuli vielä matematiikastakin kymppejä mutta lukiovuosina vietin kaiken aikani luistinradalla. Siihen aikaan oli tärkeämpää menestyä urheilussa kuin koulussa, Kallis kertoo.

Kallis sai kuin saikin valkolakin mutta millä arvosanalla?

– Ensimmäinen kerta, kun joku julkisesti kysyy sitä, Kallis nauraa ja suostuu paljastamaan, että pääsi ylioppilaaksi rimaa hipoen. Todistuksessa oli alin mahdollinen läpipääsyn arvosana: A, approbatur.

– En pettynyt todistukseeni, Kallis muistelee.

Rahattomuus innosti pänttäämään

Reilun kahden vuoden kuluttua opiskelua vieroksunut nuorimies valmistui maisteriksi Åbo Akademistä. Valmistumisvauhtia pidettiin aikansa ennätyksenä. Rahattomuus auttoi kummasti motivaation löytymisessä.

Yliopiston ovet aukesivat appron papereilla ja päästötodistuksella, jonka keskiarvo muistaakseni oli kuuden pintaan. Ilmeisesti oli vielä minuakin huonompia pyrkijöitä, kun pääsin sisään!

Bjarne Kallis

– Isot pojat vinkkasivat pyrkimään Åbo Akademin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska se avaisi monet kanavat jatkossa. Ei ollut pääsykokeita, yliopiston ovet aukesivat appron papereilla ja päästötodistuksella, jonka keskiarvo muistaakseni oli kuuden pintaan. Ilmeisesti oli vielä minuakin huonompia pyrkijöitä, kun pääsin sisään!

Ei ollut opintotukea, ei opintorahaa. Kesätöiden tienestit hupenivat vaikka kuinka eli säästäväisesti. Piti opiskella mahdollisimman nopeasti, että pääsi pian työhön kiinni.

– Luin ensimmäisestä viikosta lähtien liioittelematta 16 tuntia päivässä. Vauhti oli hyvä ja tuloksia syntyi, Kallis muistelee.

"Ei pidä kuunnella vanhempia liikaa"

Vaikka Bjarne Kallis itse mieluummin aikoinaan valitsi luistinradan, on ääni kellossa muuttunut. Niin on maailmakin. Mies toivoo, että nuoret ymmärtäisivät opiskelun merkityksen, yliopistoihin ei enää mennä sisään pääsykokeitta ja A:n papereilla.

Kalliksen mielestä on hyvä, että pääsykokeisiin joutuu pänttäämään mutta nippelitietojen kysymistä hän ei ymmärrä.

Luin veroaiheisia pääsykoekysymyksiä vuosilta 2011-2015. En olisi osannut vastata jokaiseen, vaikka luulen tuntevani verolainsäädännön aika hyvin. Eduskunnan verojaostossa tuli istuttua 16 vuotta.

Bjarne Kallis

– Luin veroaiheisia pääsykoekysymyksiä vuosilta 2011-2015. En olisi osannut vastata jokaiseen, vaikka luulen tuntevani verolainsäädännön aika hyvin. Eduskunnan verojaostossa tuli istuttua 16 vuotta. Nippelikysymykset pois, tilalle periaattelliset- ja asiakysymykset, Kallis sanoo.

Nuorille hän haluaa muistuttaa, että periksi ei kannata antaa, ja tärkeintä on kuunnella omaa sydäntään.

– Ei pidä kuunnella vanhempia liikaa, ei vaikka sanoisivat, että tuolla alalla ei ole töitä tai tienaat tuossa huonosti. Toimi oman pääsi mukaan. Jos on kiinnostunut, valmis paneutumaan ja tekemään työtä, aina pärjää.