Viikko tieteessä: Kaksostutkimusta, mongolien sotilaallista takapakkia ja universumin laajenemista

Kulunut viikko on taas lisännyt roppakaupalla inhimillisen tiedon pääomaa. Tällä kertaa tiedeuutisten aikajana ulottuu ihmisen kulttuurin alkuajoista maailmankaikkeuden kaukaiseen tulevaisuuteen.

tiede
Viikko tieteessä: Kaksostutkimusta, mongolien sotilaallista takapakkia ja universumin laajenemista.
Yle Uutisgrafiikka

Ideenttisten kaksosten erot kiinnostavat kaksostutkimusta

Suomi onkaksosten tutkimisessamaailman ykkösmaita. Kaksostutkimukset aloitettiin Helsingin yliopistossa vuonna 1974. Ensimmäiset kyselykirjeet lähtivät noin 15 000 kaksosparille.

Kuvakollaasi

Tuolloin saatettiin vielä vähätellä perimän vaikutusta sairauksien esiintyvyyteen. Kaksostutkimus on kuitenkin osoittanut, että ruumiinrakenne, persoonaa määrittävät ominaisuudet sekä tautien riskit ovat enemmän tai vähemmän geeneistämme kiinni.

Kaksosia saattavat yhdistää yllättävätkin asiat: Identtinen sisar saa oireita, kun sisko on synnyttämässä lastaan. Tai sisarukset hankkivat samanlaisia vaatteita.

Helsingin yliopiston kaksosista keräämä aineisto on mittava kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä on julkaistu yli 600 tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä. Väitöskirjoja on valmistunut noin 90.

Identtiset kaksoset ovat avainasemassa myös, kun kehitetään räätälöityjä vieroitushoitoja esimerkiksi tupakoitsijoille. Onnistuminen tupakoinnin lopettamisessa on paljolti kiinni geeneistämme. Geenitietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, kun valitaan tehokkainta menetelmää tupakoinnin lopettamiseksi.

Universumi laajenee luultua nopeammin?

Universumi saattaa laajeta selvästi tähän asti oletettua nopeammin, kerrotaan tutkimuksessa, joka julkaistaan pian koko laajuudessaan The Astronomical Journal -lehdessä. Tutkimuksesta kirjoitetaan englanniksi gizmodo.com- (siirryt toiseen palveluun)sivustolla.

Hubble-avaruusteleskoopilla tehtyjen mittausten mukaan laajenemisen nopeus olisi jopa yhdeksän prosenttia aiempia arvioita vauhdikkaampaa. Tämä merkitsisi, että Linnunradan ja ja lähimpien naapurigalaksien välimatka tuplaatuisi noin kymmenessä miljardissa vuodessa.

Tutkimustulos vaatii vielä lisätodisteita. Kaikkia universumin laajenemiseen vaikuttavia tekijöitä ei vielä ymmärretä.

Mongoleita hevosten selässä esittävä maalaus vuodelta 1241
Mongoleita Unkarissa kuvaava maalaus vuodelta 1241.Tuntematon / Széchényi National Library, Budapest / Wikimedia Commons

Mongolien vetäytymiselle Keski-Euroopasta löytyi ehkä selitys

Keskiajalla Eurooppaan tunkeutuneet mongolit vetäytyivät yllättäen Unkarista vuonna 1242.

Edellisvuonna noin 130 000 mongolisoturia otti nopeasti haltuunsa Unkarin itäisen osan, teki tuhojaan pääkaupungissa ja pakotti kuningas Béla IV:n pakenemaan Itävaltaan. Talvella mongoliarmeija käynnisti Unkarin läntisen osa valloittamisen. Yllättäen hyökkäys kuitenkin keskeytettiin, ja mongolit vetäytyivät Venäjälle.

Sveitsissä ja Yhdysvalloissa toimiva tutkijaryhmä arvelee, että syynä saattoivat olla talven hankalat sääolot, jotka aiheuttivat suuria tulvia. Tulvat taas johtivat siihen, ettei mutaisessa maassa kasvanut mongolien hevosten tarvitsemaa ruohoa.

Mies nousee portaita kivisissä raunioissa.
Nykyisessä Pakistanissa sijainnut Harappa oli Indusjoen ja sen sivujokien varrella kukoistaneen korkeakulttuurin keskus. Siellä elettiin järjestelmällisesti suunnitellussa kaupunkiympäristössä, josta on tähän päivään säästynyt ruutukaava ja maanalainen viemäriverkko.Omar Saleem / EPA

Indusjoen kulttuuri jopa Egyptiä ja Mesopotamiaa vanhempi

Indusjoen ja sen sivujokien varrelle syntyi pronssikautista korkeakulttuuria jo ennen Egyptiä ja Mesopotamiaa, uskotaan Intiassa.

Intian teknisen instituutin ja Intian museoviraston tutkijat esittävät Nature-lehdessä julkaistussa arvikkelissa, että Harappaksi nimetty kulttuuri syntyi jo 8 000 vuotta sitten ja siten jopa yli tuhat vuotta aiemmin kuin korkeakulttuurit Egyptissä ja Mesopotamiassa.

Harappankulttuurin vaikutusalue ulottui Himalajan juurelta Arabianmerelle, Ghaggar-Hakrajoelta myyttiselle Saraswatijoelle.

Vetyä erotetaan ultraviolettivalolla
Oulun yliopistossa kehitetään vedyn erottamista muun muassa ultraviolettivalon avulla.Antti Pylväs / Yle

Vetyyn perustuvaa autoilua saa vielä odottaa

Oulun yliopistossa tutkitaan keinoja, joilla tuotettaisiin tehokkaasti ja taloudellisesti vetyä tulevaisuuden autoilun tarpeisiin.

Vetyä pystytään erottamaan biokaasuista ja eri metalleista monilla erilaisilla menetelmillä. Ne vaativat kuitenkin melko lailla ulkopuolista lämpöä tai sähköä, mikä vesittää idean halvasta saatikka sitten ilmaisesta energiasta, jollaiseksi vetyä on joskus sanottu. Lisäksi vedyn kuljetus ja varastointi ovat ongelma.

Oulussa tavoitteena on kehittää keino, jolla vedyntuotanto sujuisi energia- ja ympäristöystävällisesti.