Simojoella kunnostetaan lohien kutupaikkoja koskissa

Simojoki ei tuota lohenpoikasia toivottuun tahtiin. Katovuosista on noustu, mutta tavoitteeksi asetetusta poikastuotannosta ollaan vielä kaukana.

luonto
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Jaakko Vedman ja tutkija Erkki Jokikokko.
Minna Aula / Yle

Kesän aikana Simojoella kunnostetaan lohien kutupaikkoja muun muassa ajamalla niihin soraa. Simojoen kolmestakymmenestä koskesta kunnostetaan puolet. Jo aiemmin kutupaikkoja on kunnostettu Simojoella.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoita smolttirysällä Simojoella.
Simojoella on ollut smolttitutkimusta jo 1970-luvun alusta lähtien.Minna Aula / Yle

– ELY-keskus on tutkinut jo viime kesänä sukeltamalla ja selvittänyt parhaita kutualueita. Sen perusteella on tehty arvio siitä, minkälainen on hyvä kutualue ja mitä lohi suosii. Sitä tietoa pyritään käyttämään kutualueiden rakentelussa, Jokikokko kertoo.

Simojoen monivammaisuus

Luontainen smolttituotanto on Simojoella elpynyt, mutta ei kuitenkaan samassa suhteessa kuin Tornionjoella. Simojoen vuosittainen poikastuotanto on 20 000 - 30 000, kun taas Tornionjoella se on useita satoja tuhansia.

– On arveltu, että tässä joessa on ongelmakohtia, mitkä rajoittavat poikasten menestymistä, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkija Erkki Jokikokko.

Lohenpoikasia.
Mereen vaeltava smoltti muuttuu hopeakylkiseksi, eli merikelpoiseksi.Minna Aula / Yle

Simojoella ongelmia riittää: Valuma-alueen suopitoisuus on tutkijan mukaan Suomen suurimpia, joessa on erittäin korkea humuskuorimitus ja laajat metsäojitukset lisäävät myös kuormitusta ja aiheuttavat myös hyvin voimakkaan virtaamavaihtelun.

Vuosikymmenten tutkimus

Simojoella on tutkittu smoltteja pisimpään Suomessa, jo 1970-luvun alusta lähtien. Simojoen Nikkilänsuvannolla on Luonnonvarakeskuksen rysä toukokuun puolesta välistä juhannukseen saakka. Rysä peittää noin puolet joesta ja siihen jää kolmasosa mereen vaeltavista poikasista.

Rysä koetaan joka päivä. Viime vuosien tapaan, lohenpoikasten vaellus on aikaisessa tänä keväänä.

Smoltti eli lohenpoikanen.
Smoltit nukutetaan tutkimusta varten, jotta niiden käsittely helpottuu.Minna Aula / Yle

– Kovin vaellus oli viikko sitten. Toistasataa kalaa on edelleen ja pääosa on smoltteja, eli vaelluskaloja, sanoo Luken tutkija Erkki Jokikokko.

Suurimmaksi osaksi alle 15 senttiset lohenpoikaset laitetaan tutkimuksen jälkeen sumppuun jossa ne selvittelevät päätään ja heräilevät. Kaloja ei voi päästää suoraan jokeen, koska ne ovat nukutuksen jälkeen alttiina lokeille ja haukikaloille.

– Lokit liitelevät tuossa ja kärkkyvät, että josko olisi ruokaa tarjolla. Tästä smoltit lähtevät omaan tahtiin merelle päin, Jokikokko sanoo.