Joka vitsaa säästää... – Kuritus on yhä kasvatusta monessa maassa

Monissa maissa lasten fyysinen kuritus on kielletty, mutta todellisuus ei useinkaan vastaa lain kirjainta. Lasten kurittamiseen myös kannustetaan.

Ulkomaat
Lapset yrittävät ottaa varjojaan kiinni.
Frank Robichon / EPA

Kokosimme tähän juttuun suomalaisten havaintoja eri maiden lastenkasvatus- ja kurituskäytännöistä.

Italiassa kurittomia lapsia läiskitään pepulle

Italiassa lapset saavat enemmän vapauksia kuin Suomessa, mutta heidän vanhempansa ovat suomalaisvanhempia ankarampia, arvioi Roomassa asuva toimittaja Petri Burtsov.

Hän korostaa, että Italia on perinteisten perhearvojen maa. Lapset opetetaan pienestä saakka kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Jopa teinit ovat kohteliaita ja esimerkiksi tarjoavat paikkaansa vanhuksille bussissa.

Burtsovin mukaan Italiassa lapsia otetaan mukaan erilaisiin tapahtumiin enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi ravintoloissa on iltaisin paljon pikkulapsia vanhempiensa kanssa.

– Julkisilla paikoilla vieraat ihmiset kaitsevat lapsia ja juttelevat heidän kanssaan. Lapset saavat huomiota osakseen ihmisiä, ei lapsina, Burtsov kuvailee.

Italiassa ei ole lakia, joka kieltää lasten fyysisen rankaisemisen perheissä. Kouluissa kurittaminen on ollut kielletty jo hyvin pitkään.

Burtsovin mukaan Save the Children -järjestön pari vuotta sitten julkaiseman raportin mukaan puolet italialaisista vanhemmista ilmoitti joskus rankaisevansa lapsiaan fyysisesti.

Ruumiillinen kurittaminen tapahtuu piilossa. Sitä tapahtuu hyvin harvoin julkisilla paikoilla, Burtsov kertoo.

– Tuttavieni mukaan täällä yleisin fyysinen rangaistuskeino on takapuoleen läiskiminen. Toinen on jaloille tai käsille napautus, joskus ihan avokämmenellä poskeen lyönti.

Italiassa lasten fyysisestä rankaisemisesta ei ole käyty suurta yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina.

Lapsi katselee ikkunasta ulos.
John Birdsall / AOP

Venäjällä kirkko tukee fyysistä kuritusta

Venäjällä lastenkasvatukseen osallistuu koko perhe, kertoo Ylen toimittaja Erkka Mikkonen Moskovasta. Perhe käsitetään suuremmiksi kuin Suomessa ja isovanhemmat ovat suuressa osassa.

Lastenkasvatus on kuitenkin pitkälti naisten harteilla. Mummo saattaa ottaa enemmän osaa lasten kasvatukseen kuin esimerkiksi lapsen isä.

Mikkosen mukaan sukupuolirooleja korostetaan Venäjällä paljon enemmän kuin Suomessa. Tytöiltä odotetaan huoliteltua ulkonäköä ja hillittyä käytöstä. Pojilta taas odotetaan jonkinlaista kovuutta. Monessa perheessä ohjesääntö on "pojat ei itke". Poikia opetetaan toisaalta olemaan kohteliaita naisia kohtaan.

Kasvatus on tärkeä asia, koska venäläisperheissä on yleensä vähän lapsia, yleensä yksi tai kaksi. Kasvatukseen kuuluu hyvä käytös, mutta myös kirjallisuus, kulttuuri ja taide korostuvat. Auktoriteettien kunnioitus on tärkeää. Täällä lapset teitittelevät vieraita vanhempia, opettajia jne.

Venäjällä lasten fyysistä kurittamista tapahtuu enemmän kuin Suomessa, mutta kaikkiin perheisiin sitä ei voi yleistää. Julkisuudessa olleet lapsikiistat voivat osittain johtua siitä, että vanhemmilla on erilainen suhtautuminen kurittamiseen.

Moni asiantuntija sanoo, ettei lasta saisi kurittaa, mutta on myös sellaisia asiantuntijoita, joiden mukaan kohtuullinen kuritus on hyväksi, Mikkonen kertoo.

Asiasta keskustellaan aika paljon. Kysymys jopa jakaa jossain määrin yhteiskuntaa ja osa ihmisistä on sitä mieltä sitä mieltä, että kurittamista pitäisi rajoittaa.

Venäjän ortodoksinen kirkko on ottanut osaa keskusteluun ja todennut, että lasta pitää saada rankaista, eikä sitä pidä ainakaan kokonaan kieltää.

Periaatteessa lasten fyysinen kurittaminen on kielletty, mutta laillinen suoja ei ole yhtä vahva kuin Suomessa.

– Sosiaalivirkailijat voivat lain mukaan ottaa lapsen huostaan, jos tätä kohdellaan liian huonosti, mutta on hyvin korkea kynnys, että lastensuojeluvirkailijat siihen puuttuisivat tai että siitä kukaan ilmoittaisi, Mikkonen kuvailee.

Nuori poika makaa sohvalla.
John Birdsall / AOP

Ruotsissa lapsia kohdellaan lempeästi

Ruotsissa lapsia kasvatetaan ehkä hieman rakastavammin ja sallivammin kuin Suomessa ja monissa muissa kulttuureissa, kertoo Suomen Tukholman suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurivirkamiehenä työskentelevä Niina Hyrsky.

– Se näkyy halailuna ja pusutteluna, jota harrastetaan julkisilla paikoilla ehkä hieman enemmän kuin vaikkapa Suomessa, Hyrsky sanoo.

– Busseissa tai metrossa kun lapsiperheitä kuuntelee, niin hyvin usein sanotaan lapselle, että rakastan sinua ja olet tärkeä.

Hyrskyn mukaan Ruotsissa lapsia rangaistaan aika samalla lailla kuin Suomessakin eli lempeästi torumalla ja rauhoittelemalla.

Ruotsissa lasten fyysinen kurittaminen on paheksuttavaa ja täysin kielletty. Se kiellettiin lailla vuonna 1979.

Hyrsky kertoo, että lasten ruumiillinen kurittaminen ei ole ollut esillä julkisuudessa viime vuosina Ruotsissa. Maassa pidetään itsestään selvänä, että fyysisiä rangaistuksia ei harrasteta.

Hyrsky korostaa havainnoineensa ruotsalaisperheitä ja heidän kasvatusmetodejaan yksityishenkilönä.

Nuori tyttö takaapäin kuvattuna.
John Birdsall / AOP

Japanissa tuhmien tukka pölisee

Lapsen ruumiillinen rankaiseminen on kielletty Japanissa kouluissa. Kotioloissa tai esimerkiksi lastenkodeissa yksiselitteisestä kieltoa ei ole.

Muutama päivä sitten maailmalla herätti huomiota tapaus, jossa vanhemmat jättivät pikkupojan rangaistuksena hetkeksi yksinään metsään. Poika hävisi, mikä käynnisti laajat etsinnät.

Japanissa lähes neljäkymmentä vuotta asunut suomalainen Raija Okuda kertoo, että lapsen jättäminen metsään oli hyvin poikkeuksellinen tapaus.

Okudan mukaan lapsia kuitenkin yhä kuritetaan. Kaupoissa näkee useinkin tukkapöllyjen antamista tottelemattomille lapsille.

– Aika isokin läimähdys saattaa tulla päähän, jos ei tottele. Pitemmälle menevää rangaistusta tai kuritusta ei enää näe. Ajat ovat muuttuneet.

Myös Suomen Tokion-suurlähetystössä työskentelevä Tokiko Horiuchi sanoo, että lapsia kasvatetaan Japanissa pääasiassa keskustelemalla ja opettamalla.

– Luulen, että Japanissa lapsia opetetaan olemaan enemmän hiljaa kuin Suomessa. Täällä on enemmän ihmisiä ja julkista liikennettä käytetään paljon.

Lapsi leikkii.
Frank Robichon / EPA

Filippiineillä lapset suutelevat aikuisia kädelle

Filippiineillä ruumiillinen kuritus on yleistä, Manilassa asuva toimittaja Kirsi Crowley kertoo.

–Kodeissa pidetään kuria ja järjestystä. Niissä on tarkka perheen sisäinen hierarkia.

Noin puolet 2–15-vuotiaista lapsista on saanut ruumiillista kuritusta, YK:n lapsijärjestö Unicef kertoo. Tutkimuksen mukaan kuritus tarkoittaa yleensä nipistyksiä ja läimäytyksiä.

– Syynä voi olla esimerkiksi tottelemattomuus, pienemmän lapsen itkettäminen tai aikuisten keskeyttäminen, mitä pidetään erittäin huonona käytöksenä lapselle.

Suku on filippiiniläisille hyvin tärkeä, ja usein monta sukupolvea elää yhdessä. Lapsia kasvatetaan kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Tuttuja aikuisia kutsutaan sediksi ja tädeiksi, eikä vanhempia saa kutsua etunimellä.

– Esimerkiksi on kohteliasta, että lapsi tervehtiessä ottaa vanhemman ihmisen käden ja vie sen otsalleen siunauksen merkiksi tai suutelee sitä.

Crowleyn mukaan hierarkia ja tiukat käyttäytymissäännöt näkyvät Filippiineillä arjessa.

– Nuorison käytöstavat ovat erittäin ystävällisiä. Aikuiset ihmiset kuulevat nuorilta hyvin harvoin haistattelua tai huonoa käytöstä.

Useat kansainväliset järjestöt ovat kampanjoineet ruumiillisen rankaisemisen kieltämiseksi. Tähän mennessä kieltämiseen tähtäävät lakiehdotukset ovat kuitenkin juuttuneet senaatin pöydälle. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Noin 40 prosenttia vanhemmista kannatti ruumiillisen kurituksen kieltämistä vuonna 2010 tehdyssä mielipidekyselyssä.