Keskikesä kolme viikkoa etukenossa – juhannusruusut täydessä kukassa lounaassa

Juhannusruusut kukkivat jo kuin keskikesällä lounaisessa Suomessa. Kuumuus saa ylipuutarhurin yltymään raamatullisiin vertauksiin – siunaus tuo mukanaan myös vitsauksia.

luonto
Juhannusruusut ovat täydessä kukassa Turun Mälikkälässä jo kesäkuun alkupäivinä.
Jouni Koutonen / Yle

Auringonpaisteiset, helteiset päivät ovat saaneet juhannusruusut villiintymään Turun seudulla jo touko-kesäkuun vaihteessa.

– Tämä on nyt jotain aivan poikkeavaa, ollaan kolme viikkoa etuajassa! Sen takia sitä juhannusruusuksi sanotaan, että se pakana ei ole auennut ennen kuin juhannuksena, ihmettelee emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.

Eläkkeellä oleva ylipuutarhuri kertoo, että juhannusruusut ovat vasta nupullaan hänen entisellä työmaallaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa.

Täydessä kukassa ne ovat kuitenkin jo monilla aurinkoisilla kasvupaikoilla.

Tsaarinaikainen nimi vaihtoon?

Sekä valoa että lämpöä on riittänyt nyt niin, että Arno Kasvin mukaan kasvukausi käy ylikierroksilla. Kierroksille menee emeritus ylipuutarhurikin kuvaillessaan kevättä.

Jos rupeaa tällaisia keväitä pitämään, niin täytyy muuttaa nimi vaikka helluntairuusuksi.

Arno Kasvi

– Keväthän on ollut aivan, sanoisinko, raamatullinen! Ensin on maamies kylvänyt, päälle tuli pyydetty sade, ja sitten tämä. En viitsi kaikkia Raamatun herroja tähän vetää, mutta tämä on ollut aivan kuin vanhan rovastin saarnasta tämä kevät, että kaikki siunaukset vaan maajusseille!

Varhaisesta kukinnasta johtuen saattaa juhannusruusujen loisto olla jo lakastunut keskikesän juhlan vihdoin koittaessa.

– Se on sitten jo loppu! Joku kukka voi tulla, mutta nämä eivät toista kertaa kuki. Ei tästä sinänsä kasveille mitään haittaa ole, mutta jos rupeaa tällaisia keväitä pitämään, niin täytyy muuttaa nimi vaikka helluntairuusuksi. Kansan suusta tämäkin nimi on tullut.

Arno Kasvi taustoittaa juhannusruusun levinneen meille 1800-luvulla pääasiassa idän suunnalta.

– Pietarista tuli erivärisiä juhannusruusuja, koska siellä oli jo 1700-luvulla parhaat saksalaiset jalostajat näitä jalostamassa tsaariperheelle. Kun Suomella oli intiimit yhteydet sinne tsaarinvallan aikana, silloin niitä tuotiin. Koska ne tekevät juurivesaa, niitä on helppo siirtää, ja ne ovat pakkasen kestäviä.

Vitsaukset vaatisivat viileyttä

Kuuman alkukesän kääntöpuoli on havaittavissa ruusun lehtiä hieman kääntelemällä. Sopivat tuulet toivat taannoin myös vitsaukset Keski-Euroopan lämmöstä valtavina lauttoina.

Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.
Arno Kasvi.Jouni Koutonen / Yle

– Täällä on vattukärsäkkäät hyökänneet ruusujen kimppuun vatun kukintaa odottaessaan. Ja onhan täällä kirvaakin varret täynnä, imee kaiken nupuista ja kasvu pysähtyy. Raamatullisesti kun hyvää annetaan, niin huonoa tulee kanssa; kirvat lisääntyivät mahdottomasti, ja lankesivat hyvään maahan.

Viikonlopun viilentyvät säät Etelä-Suomessakin ovat Arno Kasvin mielestä pelkästään hyvä asia.

– Ainoastaan kylmyys panee kirvat kuriin! Saisi tulla sadetta ja viileätä, saisi mennä ihan viiteen asteeseen öisin, niin se on parasta lääkettä! Nyt kun on niin pitkä päivä, saavat kasvit yöllä imettyä kosteutta, ja kirvojen ja muiden pöpöjen lisääntyminen hidastuu.