Kiky syntyi perjantaina – mitä jäi käteen?

Kokosimme yhteen muutaman kilpailukykysopimuksen ydinkohdan.

politiikka
Kädenpuristus.
Yle Uutisgrafiikka

Palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajajärjestöt hyväksyivät perjantaina illalla pitkään hierotun kilpailukykysopimuksen.

Sopimuksen ajatuksena on suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen.

Kilpailukykysopimuksen syntymisen myötä hallitus lupaa luopua pakkolakipaketista ja hallitusohjelmassa mainituista 1,4 miljardin menoleikkauksista ja veronkorotuksista.

Kiky-sopimuksen sisältyy useita muutoksia.

Julkisen sektorin lomarahat pienenevät

Valtion ja kuntien henkilöstön lomarahoista leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Julkisella sektorilla on sopimuksen piirissä noin 500 000 työntekijää.

Työaika pitenee vuorokaudella

Kilpailukykysopimuksen myötä työntekijöiden työaika kokoaikatyössä pitenee keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ansiotason muuttumatta. Pidennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että työajan pidennys parantaa työllisyyttä, kun työn yksikkökustannukset laskevat, vientiteollisuuden kilpailukyky paranee ja kulutus lisääntyy.

Sipilän mukaan työajan pidennys laskee työn yksikkökustannuksia noin 1,5 prosenttia, mikä lisää suomalaisen suomalaisen työn kysyntää.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti. Valtion ja kuntien työntekijöiden työaikaa pidennetään viikkotasolla 30 minuutilla.

Verot laskevat ensi vuonna sadoilla miljoonilla

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n laskelmien mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuus riittää 415 miljoonan euron palkkaverojen alennukseen.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi, että sopimus kattaa noin 85 prosenttia työntekijöistä. 90 prosentin kattavuus olisi tuonut palkansaajille täysimääräisenä hallituksen lupaamat 515 miljoonan euron veronkevennykset.

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan veronkevennykset tehdään kaikkiin veroluokkiin. Veronmaksajien Keskusliiton laskelmien mukaan keskituloisen ostovoima kohenee veroporkkanan myötä muutamalla kympillä vuodessa.

Paikallinen sopiminen edistyi

Neuvotteluissa sovittiin paikallisen sopimisen laajentamisesta. Erityisesti mainittiin neljä asiaa: selviytymislausekkeen käyttöönotto, liittojen veto-oikeuden poistaminen (koskien paikallisesti saavutettuja ratkaisuja), työaikapankit ja luottamusmiesten toimintaedellytysten laajentaminen.

Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, joissa yritys joutuu erityisen hankalien haasteiden eteen. Lausekkeen avulla voitaisiin esimerkiksi laskea palkkoja irtisanomisten ehkäisemiseksi.

EK:n lakiasiainjohtajan Markus Äimälän mukaan valtaosassa liittokohtaisia neuvottelutuloksia on edistetty paikallista sopimista.

Äimälän mukaan neuvotteluissa selviytymislauseke on lisätty noin 70 prosenttiin työehtosopimusratkaisuista, työaikapankki noin kolmannekseen ja luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen noin kolmannekseen. Lisäksi liittojen veto-oikeus on poistettu melko kattavasti.