Autiotaloja ryövätään surutta ja kuvataan luvatta

Autiot talot ovat toisten silmissä täysin arvottomia rötisköjä ja osalle taas kiinnostavia kohteita, joissa vieraillaan sekä luvallisesti että luvatta. Taloista saatetaan vohkia jopa lattialankkuja, ovia ja ikkunoita. Uusin ilmiö on autiotalokuvien jakaminen somessa.

ilmiöt
Autiotalo metsässä.
Simo Pitkänen / Yle

Muuttoliikkeen myötä maaseudulla on entistä enemmän tyhjiä taloja. Asumattomat rakennukset saavat enimmäkseen olla rauhassa, mutta syrjäiset ja hylätyt talot houkuttelevat ajoittain myös asiattomia kulkijoita, jopa varkaita.

Jos mennään rakennuksiin, se vaatii jo omistajan luvan.

Rikoskomisario Sami Salo

Luvattomien vieraiden mukaan saattaa lähteä taloista monenlaista tavaraa, kertoo rikoskomisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

– Hylätyiksi tulleissa taloissa on vanhaa tavaraa. Pöytiä, lipastoja sekä rakennusmateriaalia, ikkunoita, ovia ja tämäntyyppistä, kuvailee Salo.

Kaikilla kiinteistöillä on omistaja

Tavaraa, rahallisesti arvokasta tai vähäarvoista, ei saa autiotaloistakaan luvatta ottaa.

Esimerkiksi Pohjamaan käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa neljälle nuorelle ehdollista vankeutta kolikoiden varastamisesta asumattomasta talosta. Oikeus piti varkautta törkeänä, koska nuorukaisten talosta löytämät kultakolikot olivat tuhansien eurojen arvoisia.

Jokaisella kiinteistöllä on omistaja eikä hylätty rakennus kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin.

– Jos asiaa tarkastellaan vaikka jokamiehenoikeuksien kautta, niin on sinänsä luvallista kulkea metsissä ja poluilla, vaikka joku maan omistaakin. Mutta sitten jos mennään rakennuksiin, se ei enää nauti jokamiehen oikeutta, vaan vaatii jo omistajan luvan, Salo muistuttaa.

Tilanne ei muutu, vaikka asumattoman ja ränsistyneen talon ovi olisi auki tai ikkunat rikottu.

– Lähtökohtaisesti tietenkin on kiellettyä toisen rakennukseen meneminen, jos ei siihen ole erityistä lupaa olemassa.

Some kuhisee kommentteja ja kuvia

Autiotaloihin liittyvä uusin ilmiö ovat sosiaalisen median ryhmät, joissa jaetaan kommentteja ja kuvia taloista.

Hyvässäkin tarkoituksessa jakoon laitettu kuva saattaa houkutella paikalle uteliaiden lisäksi varkaita.

Olisin halunnut ottaa tavarat itselleni!

Kommentti Facebookissa

Keski-Suomessa poliisilla on ollut tutkinnassa tapaus, jossa vanhasta hirsitalosta on varastettu yksittäisten tavaroiden lisäksi muun muassa kauniit vanhat ikkunat sekä komeat lattialankut.

Facebookissa käydään keskusteluja hylättyjen talojen irtaimistoista ja siitä, onko kuvien jakaminen "löydöistä" laillista:

Me olemme käyneet vain kuvaamassa.

Oisin halunnu tavarat ottaa itselleni, mutta mies on sitä mieltä, että mitään ei viedä ja kaikki jätetään paikoilleen : (

Ihania aarteita! <3

Kauniita ja hyväkuntoisen näköisiä ovia sisällä!

Omistaja ehkä toivoo, että tarkkaa sijaintia ei jaeta.

Tämäkin voi olla jo liikaa omistajalle. Voisi olla parempi poistaa tämä ketju, jos ei ole lupaa.

Harmiton harrastus ei ole kelpo selitys laittomuuksille

Keski-Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole tehty autiotaloihin liittyen rikosilmoitusta luvattomien kuvien levittämisestä sosiaaliseen mediaan.

Poliisin mukaan tutkintakynnys kuitenkin ylittyisi, jos joku ilmoittaisi omistamastaan kiinteistöstä luvattomasti levitetyistä kuvista.

Jos talot kiinnostaa, niin kannattaa selvittää omistusoikeus.

Rikoskomisario Sami Salo

– Kyllä siitä varmasti jouduttaisiin tutkinta käynnistämään ja katsomaan, että mihin se johtaa.

Salo painottaa, että asian rikosoikeudellinen puoli ei poistu, vaikka toiminta tekijästä itsestään tuntuisi vain hyvältä harrastukselta. Autiotalojen kohdalla kyse voi olla esimerkiksi hallinnan loukkauksesta.

Salo toteaa myös, että ihmiset asuvat varsin monenlaisissa oloissa. Ulkopuolelta saatu vaikutelma talon asumattomuudesta ei aina pidä paikkaansa.

Poliisilla on neuvo vanhoista taloista kiinnostuneille.

– Jos tämmöiset talot kiinnostaa, niin ehkä ennemminkin kannattaa selvittää omistusoikeus ja sitä kautta pyytää lupa omistajalta, että voiko siellä käydä katsomassa. Tämä on varmaan järkevämpi tapa lähestyä, toki vähän työläämpi tietenkin, sanoo Salo.

Sami Saloa haastatteli Terhi Pirilä-Porvali