Yksi Suomen suurimmista kalateistä avattiin – poikasten määrän odotetaan moninkertaistuvan

Uusi Korkeakosken kalatie helpottaa vaelluskalojen lisääntymistä Kymijoessa. Kalastusbiologi Kauko Poikola arvioi, että heinäkuussa näkyvät jo ensimmäiset merkit kalatien toimivuudesta. Kalatie tarjoaa väylän kaloille voimalaitoksen ohittamiseen.

luonto
Korkeakosken kalatie on avattu Kotkassa Korkeakosken kalatien avajaiset kiinnostivat ihmisiä.
Juha Korhonen / Yle

KotkaKorkeakosken kalatie nousee runsaan 200 metrin matkallaan noin 13 metriä. Maanantaina avattu tie on yksi Suomen suurimmista.

Kalatie mahdollistaa vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja siian emokalojen nousun Kymijokeen kalojen lisääntymisalueille ohi voimalaitoksen.

– Tehdään siksi, että kalat pääsevät padon yläpuolelle, sanoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Ensimmäiset merkit tien toimivuudesta näkyvät jo kesällä.

– Heinäkuussa pitäisi nousta tähän jokihaaraan lohta enenevässä määrin, uskoo Poikola.

Poikolan mukaan tärkeintä on saada luonnonpoikasten lisääntyminen tehostumaan. Poikasten määrä voi kaksin tai jopa kolminkertaistua.

– Kyse on pitkäaikaisesta prosessista. Odotetaan nyt neljä tai viisi vuotta, niin saadaan todellisia tuloksia näkyviin.

Kalastusta joudutaan rajoittamaan jonkin verran kalatien alapuolella.

– Kalastus tulee jatkumaan kalastuslaiturilla, tosin hieman typistyneenä, sanoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisäpotkua luvassa hallitukselta

Korkeakosken kalatien rahoitus teetti vuosia töitä. Noin 1,5 miljoonaa euroa maksanut kalatie rakennettin julkisella rahoituksella.

Kalatien avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa, että hallitus satsaa vaelluskalojen lisääntymisen edistämiseen yhteensä seitsemän miljoonaa euroa seuraavina vuosina siemenrahaksi nopeasti toteuttaviin hankkeisiin.

– Kalastus on hyvin suosittua ja vaelluskalat ovat kalastusmatkailulle tärkeitä. Tässä luonto ja työllisyys sekä talous hyötyvät, kun kestävällä tavalla pystytään luonnon vaelluskalakantoja elvyttämään.

Tiilikainen uskoo, että lisärahaa heltiää Kymijoen kalojen lisääntymispaikkojen kunnostukseen.

Myös Ahvenkoskelle on vireillä kalatie. Neuvottelut voimayhtiön kanssa ovat menossa.

– Suunnitelmat olisi tarkoitus laatia valtion ja voimayhtiön yhteisrahoituksella. Muutaman vuoden päästä sielläkin on rakennustyöt käynnissä, toivoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY:stä.