Professori: Populisti maalaa vain mustalla ja valkoisella

Populismi on nostanut päätään eri muodoissa eri puolilla maailmaa. Professorin mielestä populismin suurimpia ongelmia on asioiden liiallinen yksinkertaistaminen.

Kotimaa
Mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen.
Professori Mikko Lehtonen Marika Paason haastattelussa.

Populismista ei ole helppoa saada otetta. Se on ottanut erilaisia muotoja eri puolilla maailmaa. Etelä-Amerikassa populismi on kummunnut luokkakysymyksistä ja Euroopassa nationalismista.

Viime aikoina Yhdysvalloissa populismiin on erityisesti Donald Trumpin presidenttikampanjassa liittynyt nationalistisia piirteitä, mutta myös paluuta populisimin juurille: vedotaan kansaan ja sen etuun.

Yhtäkkiä omasta tunteesta ja kokemuksesta tuleekin synonyymi totuudelle.

Mikko Lehtonen

Trumpinkin populistinen retoriikka perustuu vastakkainasetteluun, jossa vastakkain ovat "me" ja "ne". "Me" tarkoittaa populistisen liikkeen määrittelemää tavallista kansaa, "ne" voivat olla keitä tahansa, jotka on määritelty tavallisen kansan ulkopuolelle.

Suomessa populismi on saanut polttoainetta meneillään olevasta voimakkaasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työttömyys on korkealla ja talousluvut heikot. Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen mukaan virallinen Suomi nojaa keskiluokkaiseen eteenpäinkatsovaan moderniin eurooppalaiseen kansainväliseen "meihin".

– Mielestäni parhaita selityksiä Perussuomalaisten kannatuksen kasvulle on se, että monista eri syistä Perussuomalaiset on "ei" tälle virallisen Suomen määrittelylle siitä, millaisia "me" olemme. Populistit rakentavat usein identiteettiään juuri negaation kautta, Lehtonen sanoo.

Tutkimusten mukaan perussuomalaisten kannattajille ei olekaan tärkeää vain se, mitä Perussuomalaiset edustavat, vaan erityisesti se, mitä puolue ei edusta.

– Epäilys suhteessa perinteiseen poliittiseen eliittiin on yksi Perussuomalaisten käyttövoimista, Lehtonen sanoo.

Vain musta ja valkoinen

Kun populistisessa retoriikassa määritellään"me" ja "ne", saadaan asiat näyttämään yksinkertaisilta. Lehtosen mukaan monellakin akselilla on käynnissä populistisen retoriikan hyväksikäyttö.

– Rakennetaan ääripäitä esimerkiksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun tai turvapaikanhakijoiden tiimoilta. Mekanismi on yksinkertaistava, tuotetaan mustavalkoinen asetelma tilanteeseen, jossa on kaikenlaisia värejä. Sitävoi pitää populistisena strategiana, Lehtonen sanoo.

Voi miettiä, onko tällä enää mitään tekemistä sen kanssa, mitä oikeasti tapahtuu.

Mikko Lehtonen

Lehtonen näkee, että vastakkainasettelusta on vakavaa haittaa todellisten ongelmien hahmottamiselle – ja ongelmien hahmottaminen on niiden ratkaisemisen edellytys. Esimerkiksi turvapaikanhakijakeskustelun kärjistyminen on peittänyt alleen kysymyksen monimutkaisuuden.

– Niin kauan kuin kaikki ajetaan mustavalkoasetelmaan, emme pääse edes keskustelemaan aidoista ongelmista, saatikka ratkomaan niitä, hän sanoo.

Mustavalkoisuus onkin tuottanut meille keskustelun, jossa esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja evankelis-luterilainen kirkko ovat päätyneet ääripäiksi.

– Voi miettiä, onko tällä enää mitään tekemistä sen kanssa, mitä oikeasti tapahtuu, sanoo Lehtonen.

"Kaikilla on oikeus mielipiteeseen"

Lehtonen nostaa esiin Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soininkin usein toistaman lauseen siitä, että jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Lause on toki sinällään totta, mutta mielipide ei välttämättä ole. Jonkun mielipide voi olla, että maa on litteä. Hänellä on mielipiteeseensä oikeus, mutta se ei tee mielipiteestä todenmukaista.

Lehtosen mukaan meillä on ongelma siinä, että kaikenlainen usko perinteisiin auktoriteetteihin on heikentymässä. Tämä näkyy politiikan lisäksi esimerkiksi lääketieteessä. Samalla julkisuus on tunteellistumassa.

– Yhtäkkiä omasta tunteesta ja kokemuksesta tuleekin synonyymi totuudelle. Siinä me alamme olla vaikeuksissa: oikein tai väärin, minun mielipiteeni on tämä. Silloinhan kaikki keskustelu on jo suljettu pois, kun kaikki alkaa minun tunteestani ja mielipiteestäni ja päättyy minun tunteeseeni ja mielipiteeseeni. Siinä kohtaa demokratialle kuuluu huonoa, Lehtonen sanoo.

Lehtosta haastatteli Marika Paaso.