Perheenyhdistäminen tiukentunut eri puolilla Eurooppaa – Toimeentulo ehtona jo useissa maissa

Useat Euroopan maat ovat toteuttaneet tai suunnittelevat parhaillaan tiukennuksia ulkomailta tulleiden perheenyhdistämiseen. Jo iso osa EU-maista vaatii turvapaikanhakijoilta toimeentuloedellytyksen. Osassa ehtona ovat myös oma asunto ja hyvä kotoutuminen.

Kotimaa
Turvapaikanhakijaperhe.
Heli Mälkiä / Yle

Suomeen tulleiden pakolaisten perheiden yhdistäminen nousi jälleen julkiseen keskusteluun Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) uutisoidun irakilaisperheen kohtalon kautta. Kahtia jakautuva perhe on herättänyt voimakasta kritiikkiä perheenyhdistämiseen liittyviin ehtoihin.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on saanut Suomen ohella monet maat Euroopassa tiukentamaan perheenyhdistämisen kriteerejä. Suomessa hallitus on aikaisemmin jo ilmoittanut ottavansa käyttöön keinoja, jotka vaikeuttavat turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä.

EU-maiden keinoja lakien kiristämiseen säätelee yhteinen direktiivi. Jokainen maa voi siis halutessaan poimia direktiivin mukaisia keinoja ja edellytyksiä muokkaamaan omaa lainsäädäntöä perheenyhdistämisestä. Käytettävissä on muun muassa ehtoja asumuksesta, kielitaidosta ja varallisuudesta. Ylen tekemä listaus keinoista löytyy täältä.

Suurin osa EU-maista vaatii toimeentuloa

Sisäministeriön tekemän selvityksen mukaan valtaosa EU-jäsenvaltioista ja Pohjoismaista vaatii lähtökohtaisesti toimeentuloa perheenyhdistämisen edellytyksenä, ellei hakemusta ole jätetty tietyn aikarajan sisällä. Tavallisesti aikaraja on kolme kuukautta, mutta se vaihtelee eri maiden välillä muutamasta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen.

Suomessa toimeentuloedellytys laajennettiin vuonna 2010 koskemaan niin sanottuja uusia perheitä, jolloin turvapaikan Suomesta saanut henkilö on matkustanut kotimaahansa, avioitunut ja perustanut perheen siellä. Nyt edellytystä ollaan kiristämässä entisestään.

– Parhaillaan käsittelyssä olevassa lakiesityksessä toimeentuloedellytys laajenisi Suomessa koskemaan myös niin sanottuja vanhoja perheitä, jolloin perhe on ollut olemassa jo ennen kuin tämä yksi perheenjäsen on saapunut Suomeen, sanoo maahanmuutto-osasto ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä.

Itse lakiin ei ole kirjattu tarkkoja euromääriä, vaan se ainoastaan edellyttää, että toimeentulon täytyy olla turvattu (siirryt toiseen palveluun). Suomessa tämä tarkoittaa tällä hetkellä kaksilapsiselta perheeltä noin 2 600 euron tuloja kuukaudessa. Vuorio arvioi, että muualla Euroopassa summa voi hyvinkin olla korkeampi.

Saksassa edellytetään myös asuntoa ja kotoutumista

Vielä viime vuoden lopulla esimerkiksi Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia eivät asettaneet toimeentuloa lainkaan edellytykseksi perheenyhdistämiselle. Tämän jälkeen eräät maat, kuten esimerkiksi Ruotsi, ovat kuitenkin kaavailleet ottavansa käyttöön toimeentulovaatimuksen ainakin väliaikaisesti.

Belgia ja Norja puolestaan vaativat toimeentuloa vain niiltä perheiltä, jotka ovat muodostuneet vasta sen jälkeen, kun perheenkokoaja on jo saapunut maahan eli niin sanotuilta uusilta perheiltä.

Saksassa perheenyhdistämisen edellytykset ovat Suomea tiukemmat

Jorma Vuorio

Pääsääntöisesti EU:n jäsenvaltiot eivät vaadi perheenkokoajalta tiettyä asumisaikaa edellytyksenä perheenyhdistämiselle. Tällainen edellytys löytyy kuitenkin muun muassa Latviasta, Tshekistä ja itävallasta, joissa toissijaista suojelua saavien on asuttava maassa päälle vuodesta kahteen vuoteen ennen oikeutta perheenyhdistämiselle.

– Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi ei ole ottanut käyttöön yhtä paljon edellytyksiä kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa perheenyhdistämisen edellytykset ovat selkeästi Suomea tiukemmat, sanoo Vuorio.

Saksassa perheenkokoajalta edellytetään lähtökohtaisesti toimeentulon lisäksi myös asuntoa sekä jonkin asteista kotoutumista. Saksassa on myös suunniteltu karenssiajan käyttöönottoa muun muassa toissijaista suojelua saavien perheenyhdistämisen rajoittamisessa.

Myös Norjan hallitus on ehdottanut, että perheenyhdistämistä kiristettäisiin karenssiajalla, jonka myötä pakolaisasemassa oleva henkilö voi hakea perheenyhdistämistä vasta neljän vuoden maassa oleskelun jälkeen. Odotusaikaa ollaa pidentämässä myös Tanskassa, jossa on jo nyt käytössä asuntoon ja varallisuuteen liittyviä ehtoja.

Monissa maissa ehtoihin vaikuttaa kuitenkin turvapaikanhakijan status. Esimerkiksi kiintiöpakolaisiin ei kaikissa maissa sovelleta samoja ehtoja kuin esimerkiksi toissijaista suojelua saaville.

Kaiken kaikkiaan Euroopassa on tällä hetkellä käytössä hyvin erilaisia käytäntöjä perheenyhdistämisestä ja niiden kiristämistä suunnitellaan useissa maissa.