Tanskan Ylen uutispomo: "Näytämme maailman pahempana kuin se on"

Mediatalot etsivät uusia keinoja palvellakseen yhä paremmin vaativia yleisöjään. Monissa toimituksissa apuun on otettu ratkaisukeskeinen journalismi.

Kotimaa
Ulrik Haagerup
Ulrik HaagerupYle

Tanskan yleisradioyhtiö DR on tullut tunnetuksi kovan luokan tv-draaman tuottajana. Saman talon uutisjohtaja Ulrik Haagerup kiertää mediataloja puhumassa ratkaisukeskeisestä journalismista.

– Kun aloitin homman vuonna 2008, asia ei kiinnostanut juuri ketään, Haagerup sanoo.

Tanskan Ylen uutistoiminnan pomon mielestä media antaa maailmasta liian yksipuolisen ja kielteisen kuvan. Se ei enää riitä menestykseen.

Haagerup uskoo, että moni ihminen kääntää selkänsä perinteisille tv-uutisille ja sanomalehtien uutissivustoille, koska he pitävät niitä liian masentavina.

– Ne eivät johda mihinkään, ne lamaannuttavat. Se ei ole journalismin tarkoitus, Haagerup toteaa.

Ratkaisuksi ongelmaan tanskalainen uutismies tarjoaa ratkaisukeskeistä journalismia. Siitä on alettu puhua viime vuosina myös Suomessa.

– Journalismin pitäisi olla mielenkiintoista, sen pitäisi innostaa ja informoida. Luulen, että olemme jossain määrin väärillä raiteilla, Haagerup toteaa.

Maailmaa pitää katsoa kahdella silmällä

Haagerupin mukaan journalismilta on kadonnut uskottavuus. Toimittaja on pudonnut Tanskassa arvostuksessa kiinteistövälittäjän ja autokauppiaan väliin. Sairaanhoitajiin, lääkäreihin ja poliiseihin on toimittajilla pitkä matka.

– Lupaamme ihmisille parhaan mahdollisen version totuudesta, mutta se miten suodatamme maailmaa, ja mitä pidämme uutisena, tarkoittaa joskus pelkästään huonoja asioita. Ajattelemme, että hyvä tarina on huono uutinen, mutta sen ei pidä mennä niin, Haagerup toteaa.

Journalismi on Haagerupin mukaan suodatin sen välillä, mikä on todellista ja todellisuuden aistimista.

– Tosi asiassa moni ajattelee, että maailma on pahempi paikka kuin se oikeasti on, koska näytämme sen sellaisena, mutta itse asiassa maailma on paljon rauhallisempi paikka kuin koskaan ennen, hän toteaa.

Haagerup muistuttaa tämän tästä, että toimittajien pitäisi tarkkailla maailmaa molemmilla silmillä. Pitäisi nähdä sekä hyvä että paha, ja antaa ihmisten muodostaa sen jälkeen oma mielipiteensä.

– Liian usein journalismi on aktivismia, jolloin yritämme saada ihmiset ajattelemaan samoin kuin itse. Se on politiikkaa, ei journalismia, Haagerup toteaa.

– Etenkin julkisen palvelun edustajina, meidän pitäisi välttää sitä.

Haagerupin mukaan ihmisille pitäisi tarjoilla kokonaisvaltainen kuva maailmasta.

– Valitettavasti olemme osin epäonnistuneet siinä, hän sanoo.

Tavoitteena parempi huominen

Ratkaisukeskeisen journalismin puolestapuhuja ottaa esimerkin omasta maastaan. Tanskassa ihmeteltiin pitkään, miksi kuningaskunnan syrjäseuduille ei saada lääkäreitä töihin. Joillain paikkakunnilla tilanne oli johtanut jopa potilaskuolemiin. Tanskan yleisradioyhtiö DR käynnisti uutishankkeen, jossa etsittiin tilanteeseen ratkaisuja. Reportterit lähtivät Norjaan tekemään juttuja siitä, miten asia on ratkaistu siellä.

– Emme jättäneet asiaa vain siihen, että poliitikoilla ei ollut vastausta ongelmaan. Norjan malli oli innostava, se ei ratkaissut Tanskan ongelmaa, mutta me nostimme julkisen keskustelun tasoa puhumalla siitä, mitä me voisimme tehdä Tanskassa.

Haagerup muistuttaa, että ratkaisukeskeinen journalismi kulkee perinteisen uutistoiminnan ja tutkivan journalismin rinnalla. Se ei sinänsä korvaa mitään.

– Teemme keskustelun paremmasta huomisesta helpommaksi. Se on myös yksi journalismin tehtävistä.

Haagerup pitää ratkaisukeskeistä journalismia ratkaisevan tärkeänä asiana erityisesti julkisen palvelun mediatalojen, kuten Ylen tulevaisuudelle.

Yle Uutiset on jo ottanut ratkaisukeskeisen journalismin osaksi toimintaansa.

– Keskitymme uutisbisneksessä liikaa nopeuteen, mutta emme silti hakkaa Twitteriä. Meidän pitää olla nopeita, mutta ketään ei oikeasti kiinnosta, olimmeko kymmenen sekuntia edellä vai jäljessä jotain toista uutistapahtumassa.

– Meidän pitää tietää, mistä puhumme ja olla puolueettomia. Meidän pitää asettaa yhteinen hyvä omien etujemme edelle. Silloin meistä tulee auktoriteetteja, ja silloin pystymme helpottamaan keskustelua siitä, miten asioita voi korjata, Haagerup sanoo.