Rakkaudesta lajiin: Intohimona mörskät ja rötisköt

Tarja Sipiläinen on perustanut Facebookiin vanhoihin rakennuksiin keskittyneen ryhmän "Aitat autiot, tuvat tyhjät". Ryhmässä on pari tuhatta jäsentä, eikä se ole ainoa lajissan.

Kotimaa
Kissataulu seinällä.
Simo Pitkänen / Yle

Pari vuotta sitten Tarja Sipiläinen perusti Facebookiin suljetun ryhmän nimeltä "Aitat autiot, tuvat tyhjät". Ryhmän tarkoituksena on jakaa kuvia vanhoista rakennuksista ja esineistä. Ryhmässä on nyt runsaat 2 000 jäsentä.

– Yllätyin itsekin ryhmän suosiosta, en ilmeisesti ole mieltymyksieni kanssa yksin, Sipiläinen sanoo.

Ryhmän taustalla on se, että Sipiläinen on aina pitänyt vanhoista taloista ja esineistä.

– Vanhat puuesineet ja monet vanhat rakennukset, ne ovat todella hienoja. Aistin niissä sellaista, että olisi hienoa päästä siihen aikaan kun talossa asuttiin, nähdä elämä siellä. Olen vanhan rakastaja, hän sanoo.

Sipiläisen perustamaan Facebookryhmään pääsee vain jäsenyyttä pyytämällä.

– Suljettua ryhmää on parempi seurata, ja tietää, että sinne eivät kurki muut kuin jäsenet.

Ei sisään taloihin

Ylekertoi eilen, miten autiotaloja kuvataan luvatta, niihin mennään sisään ja viedään jopa lattialankut.

En koskaan mene edes talon pihaan, puhumattakaan että menisin sisään.

– Itse en koskaan mene edes talon pihaan, puhumattakaan että menisin sisään. Otan kuvat ulkokuvat tieltä tontin ulkopuolelta. En hyväksy sitä, että mennään sisälle, sehän on jonkun muun omistama rakennus. Jos omistaisin tyhjillään olevan talon, en minäkään haluaisi, että joku menee sinne sisälle, Sipiläinen sanoo.

– En muutenkaan usko, että valokuvauksen harrastajat olisivat ne, jotka autiotaloja ryöstävät. Mutta jos kuvat ja tieto sijainnista jaetaan julkisesti, niin joku muu voi käyttää sitä tietoa hyväkseen, hän jatkaa.

Sipiläisen ryhmässä on kuitenkin myös sisäkuvia.

– Säännöissä sanotaan tällä hetkellä, että kuvat jaetaan omalla vastuulla, mutta mietin nyt, että pitäisikö sisäkuvat kieltää ryhmässä kokonaan.

Autiotalojen sisäkuvat saattavat olla hyvinkin komeita ja tarinallisia. Sisälle on vaikkapa saattanut jäädä astiat pöydälle.

– Se saa miettimään, että mitä on tapahtunut. Miksi sieltä on lähdetty niin äkkiä?

Sipiläinenkin muistuttaa, että autioiden talojen omistaja on selvitettävissä Maanmittausvirastosta.

Löytyisikö ottajia?

Syrjäseutujen talot eivät tahdo käydä kaupaksi, joten autioituvien talojen määrä tuskin on vähenemään päin. Sipiläinen näkisi, että taloille voisi löytyä käyttöäkin.

– Katson tyhjenneitä taloja surullisena, kun tiedän, että kaupungeissa kerrostaloissa on ihmisiä, jotka mielellään ottaisivat kesäpaikan. Tässäkin lähistöllä ei tarvitse montaa kilometriä mennä, kun on nähnyt kymmenen pientä autiota mummonmökkiä. Siellä ne ränsistyvät heinittyneillä pihoillaan, sanoo Varsinais-Suomessa asuva Sipiläinen.

Sipiläinen itse asuu 1800-luvulla rakennetussa talossa.

– Tällaisissa on oma henki. Sitä on vaikea kuvailla, mutta ei sitä missään normaalissa omakotitalossa saa.

Sipiläistä haastatteli Heli Kaski.