Hillary Clinton murtaa korkean lasikaton – mutta miksi vasta nyt?

Hillary Clintonin urapolku on presidentille tyypillinen, mutta Clintonin tietä valtapuolueen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi ovat tasoittaneet itsekin historiaa tehneet naiset.

USA:n presidentinvaali
Hillary Clinton.
Hillary Clinton puhuu kannattajileen Leimert Parkissa Los Angelesissa 6. toukokuuta.Paul Buck / EPA

Hillary Clinton on kantanut ensimmäisen naisen titteliä aiemminkin. Nyt hän tekee historiaa olemalla ensimmäinen nainen, joka nousee valtapuolueen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi.

Seuraavien kuuden esivaalin tulokset varmistuvat Yhdysvalloissa vasta, kun vuorokausi vaihtuu Suomessa keskiviikon puolelle. Alunperin ajateltiin, että Clintonin ehdokkuus varmistuisi lopullisesti näiden tulosten jälkeen.

Se, että Hillary Clinton on onnistunut tekemään historiaa näyttää kuitenkin varmalta jo nyt. Uutistoimisto AP:n selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) ehdokaspeli on demokraattien osalta virallisesti pelattu, sillä Clintonilla olisi takanaan riittävä määrä puoluekokousedustajia.

Mutta miksi nainen nousee Yhdysvalloissa valtapuolueen presidenttiehdokkaaksi vasta vuonna 2016?

Ei tyhjästä

Puolueensa presidenttiehdokkuudesta kisanneiden naisten listalla Clinton ei ole yksin. Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Rani-Henrik Andersson kehottaakin hakemaan syitä Clintonin nousulle historiasta.

– Naiskandidaateille on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Ensimmäinen oli tasa-arvoliikettä edustanut Victoria Woodhull vuonna 1872, Andersson sanoo.

Ensimmäiset naiskandidaatiti ajoivat naisten ja mustien äänioikeutta eikä heidän Anderssonin mukaan ajateltukaan nousevan presidentiksi asti.

Myöhemmin tietä Clintonin ehdokkuudelle tasoittivat esimerkiksi republikaanien ehdokkuudesta kisannut Margaret Smith vuonna 1964 sekä vuonna 1972 demokraattien Shirley Chisholm, ensimmäinen musta naisehdokas.

Esivaaleissa naiskandidaatteja on ollut liki kaikissa presidentinvaaleissa 1980-luvulta lähtien. Se, että nainen nousee valtapuolueen ehdokkaaksi vasta nyt, on Anderssonin mukaan silti hyvin kiinnostavaa.

– Nämä naiset ovat olleet uranuurtajia, jotka ovat tasoittaneet tietä. Hillary ei siis ole tupsahtanut tyhjästä, mutta kauan se on kestänyt, se on totta.

Miesten maailma

Clintonin tietä kohti Valkoista taloa ovat osaltaan tasoittaneen myös muihin julkisiin ja korkea-arvoisiin tehtäviin Yhdysvalloissa nousseet naiset.

Andersson toteaa, etteivät yhdysvaltalaisen yhteiskunnan rakenteet aina tue naisten uralla etenemistä. Samaa sanoo kansainvälisen bisnesyhteisön Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius.

Helenius huomauttaa, että tien raivaaminen politiikan huipulle vie Yhdysvalloissa pitkään ja uransa huipulla olevat poliitikot ovatkin usein iäkkäämpiä kuin Suomessa.

– Eteneminen vaatii täysipäiväistä politikointia. Matkan varrella naiset usein tippuvat vauhdista.

Sekä kongressin että edustajainhuoneen jäsenistä enemmistö onkin miehiä.

Ja kenties päästäkseen valtapuolueen presidenttiehdokkaaksi asti on oltava vähän mies. Clintonin urapolku onkin presidentille tyypillinen. Vuosikymmeniä kestäneelle uralle mahtuu aika senaattorina ja ministerinä.

Clintonin ulkopolitiikan tiedetään olevan kovempaa kuin Obaman. Andersson arvelee, että vaalitaistelussa Clintonin sukupuoli otetaan silti vielä esille ja kysytään, voiko nainen olla suuren sotilaskoneiston ylipäällikkö.

Kuvakaappaus Hillary Clintonin twitteristä.
Twitter

Sanders sinnittelee loppuun asti

Jo pidempään on ollut selvää, että demokraattien heinäkuinen puoluekokous valitsee puolueen viralliseksi ehdokkaaksi Clintonin.

Clintonilla on takanaan enemmän puoluekokousedustajia kuin kilpakumppani Bernie Sandersilla. AP:n selvityksen mukaan Clinton saa puolelleen myös tärkeiden superdelegaattien enemmistön, joita esivaalien äänestystulokset eivät sido.

Clinton ei itse ollut AP:n uutisen jälkeen valmis tuulettamaan, vaan muistutti edessä olevista esivaaleista.

Sinnikäs Sanders ei silti ole valmis luovuttamaan noin vain, vaan vakuutti viimeksi maanantai-iltana jatkavansa kisaa aina Philadelphian puoluekokoukseen saakka. Yksin sinnikkyys ei kuitenkaan riitä.

Tällä hetkellä näyttäkin siltä, että kalliin kisan kohti Valkoista taloa aloittavat heinäkuussa kaksi poikkeuksellista ehdokasta: nainen ja politiikan ulkopuolelta tullut mies.