Tanskalainen pyöräilee elääkseen ja elää pyöräilläkseen

Tanskan pyöräilymaineen perusta on liikkumisen vaivattomuus. Kööpenhaminassa pyörällä pääsee turvallisesti ja sujuvasti eri puolille kaupunkia. Samalla säästetään verovaroja ja sairauskuluja.

Terveys ja hyvinvointi
Pyöriä Kööpenhaminassa.
Tanskassa polkupyörät ovat säilyneet katukuvassa kaupungistumisesta huolimatta.Jacob Crawfurd

Kymmenien pyöräilijöiden tokka etenee vaivatta, sovussa ja sujuvasti jälleen yli yhden ruuhkaisen risteyksen Kööpenhaminassa. Mukana pungertavan turistin tulee hiki, suunta katoaa, täytyy ajaa sivuun. Ajelu ei olekaan niin leppoisaa pyöräilijöiden mekassa, jos vierailijalta puuttuu pyöräilyn taju. Tanskan pyöräliiton johtaja Klaus Bondam selvittää Tanskan pyöräilykulttuurin syntyneen vuosikymmenten kuluessa.

– Kukaan tanskalainen ei asu viittäkymmentä kilometriä kauempana merestä. Elämme lähellä luontoa. Tanskassa välimatkat ovat lyhyet, maasto tasaista ja ilmasto sopivaa. Monissa tanskalaisissa perheissä pyöräily on olennainen osa päivittäistä liikkumista.

Tanskassa pyöräilyyn on todella investoitu. Uusia rakennushankkeita ovat esimerkiksi Kööpenhaminaan johtavan moottoritien yli vuonna 2013 rakennettu kevyen liikenteen silta Cykelslangen.

Pyöräilijät itse valittavat liian harvoista pyöräparkeista, hylätyistä pyöristä ja kuulokkeet päässä, omassa maailmassaan ajelevista kanssapolkijoista.

Puuttuvat pyörätiepätkät hidastavat

GEHL-arkkitehtitoimistossa työskentelevä, aiemmin Kööpenhaminan kaupungilla pyöräilyasioista vastannut Andreas Røhl sanoo, että työpaikan, koulun, harrastusten, kaupan ja kodin välillä liikkumisen pitäisi olla vaivatonta. Esimerkiksi risteyksien ylittämisen pitäisi olla turvallista ja sujuvaa.

-Kaiken avain on jatkuva ja katkeamaton kaistaverkosto. Jos reitti on 85-prosenttisesti turvallinen, mutta matkalla on vaarallinen risteys, puuttuva lenkki vie suunnittelulta pohjaa.

Kööpenhaminassa vaatimukset ovat siis korkealla. Kaupunki on sijoittunut pyöräilykaupunkilistauksissa (siirryt toiseen palveluun) toistuvasti kärkeen.

Røhl ottaa esimerkin Espanjan Sevillasta, jossa hän on ollut konsultoimassa pyöräilykulttuurin kehittämistä. 1,9 miljoonan asukkaan kaupungin sanotaan lisänneen pyöräilyä käytännössä nollasta Nyt noin seitsemän prosenttia kaupunkilaisista suosii pyörää kulkuvälineenä.

Sevillassa liikennetottumuksia on pyritty muuttamaan investoimalla väylästöön. Kaupungin malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Andalusiassa. Urbanisoituminen pakottaa miettimään joustavia liikenneratkaisuja eri ajoneuvomuotojen välillä.

Pyöräilijöitä Kööpenhaminan keskustassa.
Tanska kuuluu Euroopan suuriin pyöräilymaihin.

Pyöräilyn korkeakulttuuria

Tanskassa pyöräily on tasa-arvoista, maan pyöräliiton puheenjohtaja selvittää.

– Kuningasperhe vie lapsiaan pyörällä päiväkotiin. He eivät tee sitä varmastikaan tietoisesti, he toimivat vain kuten ketkä tahansa muut tanskalaisvanhemmat, Klaus Bondam sanoo.

Julkkisten osallistuminen pyöräkampanjoihin voi olla yleisesti yksi keino lisätä pyöräilyn suosiota.

Pyöräilijöitä Kööpenhaminan keskustassa.
Tanskassa myytiin esimerkiksi vuonna 2013 puoli miljoonaa pyörää. Ajokkeja varastettiin 60 000. Jacob Crawfurd

Itäisessä Tanskassa sijaitseva Gladsaxen kunta on määrännyt autoille erittäin alhaiset ajonopeudet. 65 000 asukkaan kunta on onnistunut säästämään 300 miljoonaa kruunua julkisia menoja vähentämällä liikenneonnettomuuksien määrää.

– Asuinalueilla vauhtia saa olla enimmillään 30-40 kilometriä tunnissa. Asukkaista 75 prosenttia kannattaa pieniä nopeuksia, kertoo projektipäällikkö Ivan Christensen Gladsaxen kunnasta.

Kolmasosa käyttää kypärää

Kööpenhaminaan kotiutunut amerikkalainen bloggari Austin Sailsbury (siirryt toiseen palveluun) polkee matkat töihin pahimpia sadekelejä lukuun ottamatta. Entisellä kotiseudullaan hän taittoi työmatkat aina autolla.

– Yhdysvalloissa ajaisin saman matkan aivan varmasti autolla. Nyt pyöräilen. Se ei edes tunnu työmatkalta. On hämmästyttävää, kuinka Kööpenhamina on säilynyt pyöräilykaupunkina. Autot syrjäyttivät pyörät monissa muissa maissa.

Austin Sailsbury ei käytä kypärää, vaikka ei suosittele avopäin ajoa. Floridalaisen tavoin kypärättä pyöräilee kaksi kolmesta tanskalaisesta.

Liikenneonnettomuudet Tanskassa johtuvat usein kaatumisesta. Toisen pyöräilijän tai moottoriajoneuvon kanssa törmäyksiä sattuu harvemmin.

Pyöräilijöitä Kööpenhaminan keskustassa.
Dronning Louises Bro Kööpenhaminassa. Sillan pyörälaskurissa on iltapäivällä toistakymmentätuhatta ohittajaa.Jacob Crawfurd

Pyöräily vähentää sairaslomia

Tanskassa on tutkittu pyöräilyä monesta näkökulmasta. Terveyseduista tiedetään paljon, tutkimuksia on tehty esimerkiksi 1,3 miljoonan asukkaan suur-Kööpenhaminan alueella. Pyöräily vähentää sairaslomapäiviä, jokainen matka pyörällä auton sijasta säästää 90 senttiä yhteiskunnan menoja.

– Pyöräilijät pysyvät terveempinä. Varat säästyvät niille, jotka niitä todella tarvitsevat. Pyöräilyinvestoinneista vallitsee poliittinen konsensus. Nyt on investoitu 50 miljoonaa pyöräverkkoon, joka jo entuudestaan on hyvässä kunnossa, selvittää Klaus Bondam Tanskan pyöräilyliitosta.

 “Tanskassa ei ole hampaidenharjausklubeja”

Suomessa pyöräilyyn tuntuu joidenkin mielestä sisältyvän poliittinen kannanotto. Tämä hämmästyttää kaikkia tanskalaisia. Klaus Bondam sanoo kuulleensa väitteen tosin muidenkin maiden kuin Suomen yhteydessä. Andreas Røhl Gehl-arkkitehtitoimistosta kiteyttää Tanskan mallin seuraavasti:

– Pyöräily on samanlaista kuin aamutoimet. En keskustele hampaidenharjauksestakaan ystävieni kanssa. Ei täällä kokoonnu hampaidenharjausklubeja, pyöräily on niin tavallista. Kyse on toimivuudesta ja käytännöllisyydestä. Pyöristä saatetaan keskustella, samoin kuin autoistakin, tyyliin millaisessa kuormapyörässä olisi turvallisinta lapsia kuljettaa.

Mies jättää pyöräänsä pyöräparkkiin Kööpenhaminassa.
Pyöräparkeista on pulaa erityisesti Kööpenhaminan keskustassa. Kerrokset säästävät tilaa. Parkkeeraus kestää vajaan minuutin.Jacob Crawfurd

"Pyöräily on liian halpaa"

Andreas Røhl arvioi, ettei pyöräily herätä Tanskassa tai muualla kovin suurta intohimoa siksi, että se ei ole moneen muuhun liiketoimintaan verraten “riittävän kallista”.

– Alan ympärille ei ole syntynyt suurta teollisuutta, koska se on liian halpaa. Se tosin vaatii tilaa muulta liikenteeltä, mutta autoilijat voivat ajatella, että mitä useampi kulkee kahdella pyörällä, sitä väljempää on moottoriiiikenteenteen kaistoilla. Kyse on koko liikennekulttuurista.

Pulssi on hieman tasaantunut ja hiki kuivunut. Pungen jälleen pyöräilijätokan sekaan.

Pyöräilijät juhlivat Kööpenhaminassa – uuden pyörätien pitäisi tehdä liikkumisesta entistäkin sujuvampaa

Kymmenet tuhannet pyöräilijät valtasivat Moskovan keskustan