Diabetesliitto huolissaan korvausten leikkauksista: "Lääkkeet voivat jäädä jatkossa hankkimatta"

Diabetesliiton mukaan osa tyypin kaksi diabeetikoista taistelee jo nyt lääkkeiden maksukyvyn kanssa. Ensi vuodelle suunnitellut lääkekorvausten leikkaukset voivat liiton mukaan lisätä merkittävästi taudin aiheuttamia lisäsairauksia.

Kotimaa
Diabeetikon on seurattava tarkkaan veren sokeripitoisuutta.YLE

Hallitus pyrkii leikkaamaan lääkekorvauksia vielä päälle 130 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Yhtenä säästökeinona esitetään muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin siirtämistä ylemmästä lääkkeiden korvausluokasta alempaan. Diabetesliitto on nyt käymässä taisteluun esitystä vastaan.

– Käytännössä tämä tarkoittaa tyypin kaksi diabeteslääkkeitä. Saman asetuksen alle kuuluu 33 muutakin sairautta, joihin ei ole kohdistumassa toimenpiteitä. Yksi potilasryhmä on maksamassa yksinään suuren osan näistä suunnitelluista leikkauksista, mikä ei meidän mielestä ole tasapuolista. Aiomme ehdottomasti taistella tätä vastaan. Suunnitteilla on muun muassa nettiadressi asian puolesta, sanoo eritysasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Liiton laskelmien mukaan leikkaus tarkoittaisi monelle tyypin kaksi diabeetikolle 100-300 euron lisäkustannuksia vuodessa. Riippuen henkilön lääkeyhdistelmästä osalla lääkelasku kasvaisi tätäkin suuremmalla summalla.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä enenevissä määrin ihmisillä ei nytkään ole varaa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä 600 euron maksukattoon asti.

Ikäihmiset riskirajoilla

Yli puolet tyypin kaksi diabeteslääkekorvauksia saavista on tällä hetkellä yli 65 -vuotiaita ja kolmas osa yli 74 -vuotiaita. Ikäryhmälle suunnatun liiton tekemän kyselyn mukaan puolet vastanneista oli joutunut jo tinkimään lääkkeiden hankinnasta tai jättäneet kokonaan toteuttamatta lääkehoidon, joka heille on määrätty.

– Meidän gallupin mukaan ne asiat, joista nämä ihmiset tiukan paikan tullen tinkivät olivat lääkkeet, vaatetus, lämmitys, ruoka ja elintarvikkeet. Iäkkäämpien ihmisten kohdalla on siis todellinen vaara, että lääkkeiden hinnan nousu voi johtaa lääkkeiden käyttämättä jättämiseen.

Ikäryhmän kohdalle on liiton mukaan lyhyen ajan sisällä kohdistunut paljon taloudellisia leikkauksia.

– Nämä ihmiset eivät omaa samanlaisia taloudellisia mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kuin työssäkäyvät.

Voi lisätä kustannuksia tulevaisuudessa

Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 300 000 ihmistä. Lisäksi arviolta 150 000 suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Sairaus myös lisääntyy nopeasti ja sitä todetaan yhä nuoremmissa ikäryhmissä.

– Kun lääkehoidon korvattavuutta leikataan näin yleisen sairauden kohdalla, saadaan toki lyhyellä tähtäimellä suuretkin säästöt aikaiseksi. Totuus on kuitenkin se, että toteutuessaan tämä esitys kasvattaisi tulevaisuudessa terveydenhuollon kokonaiskustannuksia lisäsairauksien muodossa, sanoo Vuorisalo.

Diabeteksen sairaanhoidon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat yli miljardi euroa. Suurin osa sairauden yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista syntyvät erilaisista lisäsairauksista, joille esimerkiksi puutteellinen hoito altistaa. Tällaisia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, munuaisen muutokset sekä erilaiset hermostovauriot.

Liiton mukaan hallituksen vaatimat leikkaukset olisivat toteutettavissa myös turvallista lääkehoitoa vaarantamatta.

– Parempia kustannusratkaisuja voi meidän mielestä löytää esimerkiksi rationaalisella lääkehoidolla ja rinnakkaisvalmisteiden hintakilpailun kautta. Sen lisäksi voidaan tutkia lääkkeiden toimitusjärjestelmiä, että minkälainen markkinarakenne parhaiten edistäisi pitkäaikaissairaiden hyvinvointia.