Vauhdissa vesikin muuttuu kovaksi – vesiurheilu voi puhkaista tärykalvon

Vesillä liikkuessa pitää aina käyttää pelastusliiviä, vaikka vauhtia ei olisi juuri nimeksikään. Uusissa vesilajeissa myös kypärä on ehdoton varustus.

Kuva: Jaakko Tossavainen / Vuokatin Vesiurheilukeskus

Vesiurheilulajeissa vauhti määrittää sitä, millaisia turvavälineitä käytetään. Suppailu on lajina rauhallista melomista ja tasapainoa vaativaa, kun taaswakeboardingissa eli vesilautailussa (siirryt toiseen palveluun)vauhti on kovempi, jolloin turvavälineiden käyttö on sitäkin tärkeämpää.Vuokatin Vesiurheilukeskuksen (siirryt toiseen palveluun)yrittäjä Jaakko Tossavainen kertoo, että wakeboardingissa tehtävien reili- ja hyppyritemppujen takia lajissa turvallisuus on tärkeää.

– Jos wakeboardingissa kaatuu kovasta vauhdista, voi saada aivotärähdyksen, jos ei käytä kypärää.

Vesiurheilulajien yleisimpiä tapaturmia ovatkin tärykalvon puhkeaminen, joka on yleistä, jos ei käytä korvasuojallista kypärää, tai polven tai käsien vääntyminen. Kovin usein mitään ei kuitenkaan tapahdu, sillä monesti vesi on pehmeää, Tossavainen kertoo.

Vuokatin Vesiurheilukeskuksessa onkin Tossavaisen mukaan käytössä korvasuojalliset kypärät, jotka suojaavat korvia, jos lautailija kaatuu veteen.

Turvavälineiden käyttö suositeltavaa

Jokainen harrastaja saa aina vetokaapelille tullessaan oman ohjeistuksen. Siinä käydään läpi turvallisuusasiat, kaapelin toimivuus ja tavallisimmat merkit, joilla näytetään kaapelin operaattorille onko valmis, haluaako rantaan tai onko jotain ongelmia, Jaakko Tossavainen kertoo.

Turvavälineet ovat myös viimeisen päälle suunniteltuja vesiurheilulajeja varten. Perusvälineet vesiurheilussa ovat pelastusliivi, kypärä ja märkäpuku, jotka tarjotaan kaikille asiakkaille vesiurheilukeskuksissa. Sup-laudoissa on myös karkuremmi, joka estää laudan karkaamisen kaatumisen hetkellä.

Kuva: Jaakko Tossavainen / Vuokatin Vesiurheilukeskus

– Kaikista tärkein turvaväline on pelastusliivi, joka täytyy pitää aina päällä kun on vesillä.

Märkäpuku ei ole pakollinen varuste, mutta se tekee vesiurheilusta mielekkäämpää, Tossavainen toteaa. Märkäpuku päällä ei tunne veden kylmyyttä, eikä siksi kylmäshokki pääse syntymään. Sitä suositellaan käytettäväksi vaikka veden lämpötila olisi 20-asteista. Märkäpuku myös kelluttaa hieman, jos ei ole kovin hyvä uimaan, ja suojelee ihoa lätsähdys-efektiltä veteen kaatuessa.

Kaikilta kävijöiltä kysytään ensimmäisenä osaavatko he uida, Tossavainen kertoo.

– Jos ei osaa uida, se ei ole este harrastukselle. Se on tärkeä taito, mutta ei se ole este ihan kaikelle.

Lajikokeilijoita käytetäänkin vedessä ennen kuin hän pääsee harrastamaan esimerkiksi vesihiihtoa.

– Veden pelko pitää saada pois, ja jos epävarmuutta huomataan, sitä pyritään poistamaan. Missään nimessä ei tehdä sillä tavalla, että laitetaan vaan sukset jalkaan ja mennään vesille.