”Pakko on harvoin hyvä motivaattori” – Ulkomaille lähetettävien ammattisotilaiden asema herätti keskustelua eduskunnassa

Kansanedustajat kyseenalaistivat lähetekeskustelussa puolustusvoimien kantahenkilökunnalle suunnitellun pakon osallistua kansainvälisiin tehtäviin. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) puolusti pakkoa vetoamalla joukkojen tehokkuuden varmistamiseen.

Kotimaa
Jussi Niinistö
Jussi NiinistöYle

Puolustusvoimissa työskentelevien asema ja sotilaiden ulkomaille lähettämiseen liittyvä päätöksenteko herätti tänään kysymyksiä eduskunnassa, kun lähetekeskustelussa käytiin läpi lakiesitystä kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta.

Suomi voisi jatkossa osallistua aiempaa laajemmin kansainvälisiin tehtäviin. Sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät tehtävät olisivat reserviläisille ja varusmiehille vapaaehtoisia, mutta puolustusvoimissa työskentelevien sotilailla ja siviileillä kyse olisi virkavelvollisuudesta.

Monet kansanedustajista kyseenalaistivat puolustusvoimien henkilökunnan pakottamisen kansainvälisiin tehtäviin.

– Pakko on harvoin hyvä motivaattori, varsinkin haastavassa ja hengenvaarallisessa tehtävässä, kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen sanoi.

"Eettisesti hankalia"

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) toivoi, että eduskuntakäsittelyssä asiaa käytäisiin tarkasti läpi ja mietittäisiin, olisiko laki mahdollista saada toimimaan ilman puolustusvoimien kantahenkilökuntaa koskevaa pakkoa.

– Pakkolähetykset erilaisiin tehtäviin ovat aina eettisesti hankalia ja niitä on syytä välttää, Kaikkonen sanoi.

Lain esitellyt puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) perusteli pakkoa kansainvälisiä tehtäviä toteuttavien joukkojen nopeuden ja tehokkuuden varmistamisella. Niinistön mukaan joukot pyrittäisiin kokoamaan ensisijaisesti vapaaehtoisista, mutta vapaaehtoisten puuttuessa tehtävään voitaisiin määrätä.

– Kansainväliseen toimintaan osallistuvissa joukoissa on avaintehtäviä, joiden täyttämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että tehtävä jää toteuttamatta. Esimerkiksi yhden sähkömekaanikon puuttuminen voi pysäyttää laivan tai helikopterimekaanikon puuttuminen helikopterin, Niinistö vastasi eduskunnalle.

Kuka tekee päätöksen sotilaiden lähettämisestä?

Useat kansanedustajat toivoivat myös täsmennystä siihen, kuka päättää sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta missäkin tilanteessa.

Eduskunta on Niinistön mukaan mukana päätöksenteossa kaikissa muissa tapauksissa, paitsi erityisen kiireellisiksi katsotuissa tapauksissa, joita käytetään vain EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden kohdalla. Silloin sotilaallisia voimakeinoja voitaisiin käyttää rajatuissa tapauksissa, joissa vaarassa on valtakunnan turvallisuus tai suuri ihmismäärä. Päätöksen voimakeinojen käytöstä näissä tapauksissa tekisi tasavallan presidentti.

Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salonen huomautti, että esityksestä ei kuitenkaan selviä, kenen käsissä on päätös siitä, milloin tilanne katsotaan kiireelliseksi.

Keskustelun jälkeen esitys lähti valiokuntiin puitavaksi. Hallitus pyrkii saamaan lain voimaan ”mahdollisimman pian”.