Naiset nousevat johtotehtäviin, miehet istuvat edelleen korkeimmilla paikoilla

Tilastokeskuksen mukaan naisjohtajia on useammin suurissa kuin pienissä yhtiössä. Pörssiyhtiöiden hallituksen naisjäsenten määrä on noussut selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

talous
Pukumiesten kenkiä.
Henrietta Hassinen / Yle

Mitä korkeampi virka, sitä todennäköisemmin siinä toimii mies. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 johtotehtävissä toimineista palkansaajista naisia oli 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla tilanne on jo tasaisempi: 47 prosenttia naisia ja 53 prosenttia miehiä.

Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 (siirryt toiseen palveluun) -selvityksestä ilmenee, että naiset ovat kivunneet johtoportaassa noin kymmenessä vuodessa. Viime vuonna listaamattomien yhtiöiden hallituksen jäsenistä 19,4 prosenttia oli naisia, kun vuonna 2007 heitä oli 13,4 prosenttia.

Suurissa yrityksissä naiset ovat näkyvillä useammin kuin pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Tilastokeskuksen mukaan yli 4 000 henkilöä työllistävien yhtiöiden hallituksissa naisjäseniä oli 25 prosenttia. Alle 200 työntekijän yhtiöiden hallituksissa naisjäseniä oli 13 prosenttia.

Miehet kaupunkien ja korkeakoulujen johdossa

Miehet hallitsevat edelleen myös korkeakouluja: Tänä vuonna ammattikorkeakoulujen rehtoreista noin 84 prosenttia on miehiä. Yliopistoissa joka neljäs rehtori on nainen.

Samansuuntaiset tilastot näkyvät keskusjärjestöissä: Työnantajakeskusjärjestö EK:n hallituksen puheenjohtajista naisia on joka kolmas, ja palkansaajajärjestöjen hallitusten puheenjohtajistossa naisia on lähes joka kolmas.

Kaupunkien johto on niin ikään miesten valtakuntaa. Suomen 105 kaupunginjohtajasta oli vuoden 2014 lopussa miehiä 97 ja naisia vain kahdeksan. Kunnanjohdossa tilanne oli tätä aavistuksen tasaisempi: kunnanjohtajanaisia oli 47 ja -miehiä 161. Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajista naisia oli alle 30 prosenttia.