Tornionjoen lohikuoleminen selvittämistä jatketaan

Evira jatkaa kesällä lohikuolemien selvityksiä yhteistyössä Statens Veterinärmedicinska Anstaltin kanssa. Vuosina 2014 ja 2015 joella havaittiin voimakasta nousulohien kuolleisuutta.

Kotimaa
Huonokuntoinen lohi
Eviran tutkimalla lohella on runsaasti sekä suuria että pienempiä, täplämäisiä ihotulehdus- ja haava-alueita, joista syvimmät ovat yläleuan alueella. Vesihomekasvustot eivät kuivilla olevassa kalassa näy helposti, mutta esimerkiksi selkäevän alapuolella kyljessä on havaittavissa läpikuultavan harmahtavaa sienikasvustoa.Tommi Junnonaho / Evira

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira jatkaa kesällä Tornionjoen lohikuolemien selvityksiä yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa. Tornionjoella lohenkalastus on jo alkanut ja ensimmäisistä ihovaurioisista lohista on jo saatu tietoja.

Tornionjoella on kahden vuoden aikana kuollut runsaasti lohia. Lohikuolemien syytä ei ole saatu täysin selvitettyä.

Osan kuolemista selittää UDN-ihotauti, jota löytyi viime vuonna Ruotsin puolella kahdesta lohesta. Se ei kuitenkaan selitä isoa kuvaa, sillä Eviran Tornionjoen näytteistä sitä ei ole löytynyt. UDN-tautia on kuitenkin löytynyt Kemi- ja Simojokisuista pyydetyistä lohista.

– UDN on mukana, mutta se ei selitä isoa kuvaa, sanoo Eviran jaostopäällikkö Perttu Koski.

Evira kertoo tiedotteessaan, että ensimmäiset näytteet tänä kesänä on jokivarressa jo otettu, mutta tuloksia ei vielä ole saatavilla.

– Yhteistä aikaisempina vuosina tutkituille emolohille ovat olleet ihovauriot ja -tulehdukset. Sisäelinmuutoksia ei ole havaittu tai ne ovat olleet hyvin lieviä. Myöskään verenmyrkytykseen johtaneita virus- tai bakteeritauteja ei ole todettu, Koski sanoo.

Yhteistyö kalastajien kanssa tärkeää

Sairaiden kalojen havainnoinnista on sovittu lukuisten Väylänvarren ja Perämeren kalastajien kanssa. Myös vapaa-ajankalastajat voivat ilmoittaa havainnoistaan.

– Yhteydenottoja ihovaurioisista tai muuten poikkeavista lohista odotetaan ja erityisen toivottavia ovat alkukauden näytekalat. Näytekala kannattaa laittaa heti jäihin tai kellariin, mutta pakastaminen ei ole hyvä vaihtoehto. Tutkimukset vievät tapauksesta riippuen noin viikosta kuukauteen, sanoo Koski.

Tietoja sairastuneista lohikaloista voi laittaa myös nettiportaaliin (siirryt toiseen palveluun).

Suomenkielisistä kännyköistä ja tietokoneista ilmoituslomake avautuu suomenkielisenä ja ruotsinkielisistä ruotsiksi. Ilmoitukseen voi liittää digikuvan sairaasta lohesta. Sivulla on myös avattavissa kartta, jossa aikaisemmat havainnot ovat nähtävissä. Havaintoaineisto on molempien maiden käytössä.

Tornionjoen kalastuslupatuloista 2015 on Eviralle ja SVA:lle myönnetty rahoitusta, joka mahdollistaa aikaisempaa tiiviimmän yhteydenpidon kalastajiin ja kalastusmatkailuyrittäjiin. Tutkijat voivat myös tehdä näytteenottokäyntejä jokivarteen.

Vuosina 2014 ja 2015 havaittiin Tornionjoella voimakasta nousulohien kuolleisuutta. Evirassa tutkittiin esimerkiksi kesällä 2014 kahdeksan ja syksyllä 2015 kaksitoista oireellista nousulohta.