Itävallan Vapauspuolue vie presidentinvaalien tuloksen oikeuteen

Vaalien lopputulos oli äärimmäisen täpärä. Jos Vapauspuolueen ehdokas olisi voittanut, hänestä olisi tullut EU:n ensimmäinen oikeistopopulistinen presidentti.

Ulkomaat
Presidenttiehdokas Norbert Hofer (vas.) ja FPÖ-puolueen johtaja Heinz-Christian Strache tiedotustilaisuudessa Wienissä tiistaina.
Presidenttiehdokas Norbert Hofer (vas.) ja FPÖ-puolueen johtaja Heinz-Christian Strache tiedotustilaisuudessa Wienissä tiistaina.Christian Bruna / EPA

Itävallan toukokuun lopussa pidetyt presidentinvaalit täpärästi hävinnyt oikeistolainen Vapauspuolue aikoo viedä vaalien tuloksen maan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi.

Oikeusjutun on epäilty johtavan perustuslailliseen kriisiin. Ensimmäisenä Vapauspuolueen johtajan Heinz-Christian Strachen perustuslakituomioistuimeen jättämästä haasteesta kertoi oikeuden tiedottaja Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona.

Ennakkoäänet veivät vihreän puolueen ehdokkaan Alexander van der Bellenin Vapauspuolueen Norbert Hoferin ohitse ääntenlaskussa. Ero ehdokkaiden välillä oli äärimmäisen täpärä, vain noin yhden prosenttiyksikön verran eli vähän alle 31 000 ääntä.

Van der Bellen sai 50,3 prosenttia äänistä ja Vapauspuolueen Hofer 49,7 prosenttia.

"Emme ole huonoja häviäjiä"

Hofer tunnusti vaalituloksen julkistamisen jälkeen tappionsa. Jos hänet olisi valittu, hänestä olisi tullut Euroopan unionin ensimmäinen oikeistopopulistinen presidentti.

– Emme ole huonoja häviäjiä. Tässä on kyse demokratian peruspilareiden suojelemisesta, Strache sanoi lehdistötilaisuudessa, jossa oikeusjuttu virallisesti julkistettiin.

– Rikkomusten määrä on suorastaan kauhistuttava. Siksi koen velvollisuudekseni haastaa vaalituloksen.

– Ei tarvitse olla salaliittoteoreetikko, jotta koko vaaleista tulee huono tunne. Ilman näitä rikkomuksia Hoferista olisi voinut tulla presidentti, Strache sanoi.

Alexander van der Bellen.
Alexander van der Bellen.Florian Wieser / AOP

Päätöstä odotetaan juuri ennen virkavalaa

Itävallan yleisradioyhtiö ORF:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) oikeuteen jätetty haaste on 150 sivun laajuinen. Vapauspuolueen valitukset kohdistuvat ennen kaikkea ennakkoäänten kuorten avaamiseen ja äänten laskemiseen.

Itävallan lain mukaan perustuslakituomioistuimen on tehtävä päätöksensä asiassa korkeintaan neljän viikon kuluessa sen jälkeen, kun haaste on jätetty oikeudelle. Päätöksen pitäisi siten tulla 6. heinäkuuta. Van der Bellenin on tarkoitus vannoa virkavalansa kaksi päivää myöhemmin.

Haasteen jättämisen jälkeen oikeuden on ensin päätettävä ottaako se sen käsiteltäväkseen. Tätä varten sen on päätettävä, että lakia on rikottu ja että se on saattanut vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

Presidentillä on Itävallassa pitkälti edustuksellinen rooli. Presidentti ottaa kuitenkin vastaan liittokanslerin valan ja hän voi hajottaa hallituksen. Hän toimii myös puolustusvoimien ylipäällikkönä ja edustaa maata ulkomailla, vaikkei hänellä ole ulkopoliittista päätösvaltaa.

Lähteet: Reuters, AFP, AP, Yle Uutiset