Uudistajat varmoja keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaustarpeesta: "Suuri osa talosta on 1960-luvulla rakennetun tekniikan varassa"

Liki viisikymmentä vuotta vanha Kymenlaakson keskussairaala odottaa peruskorjausta ja laajennusta. Suunnitelmat ovat pitkälti valmiit, mutta hallitus haluaa suitsia uusia sairaalainvestointeja. Carea-sairaalahanketta suunnittelevien mielestä nykyiset tilat ovat elinkaarensa päässä.

peruskorjaus
Lääkäri ja hoitaja kävelevät Kymenlaakson keskussairaalan käytävällä
Yle

KotkaKymenlaakson keskussairaalan osasto viidellä arjen toiminta näyttää keskiviikkona aamupäivällä rullaavan eteenpäin. Hoitajat kuljettavat leikkauspotilaita huoneisiin ja niistä pois.

– Tämä osasto on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Vain lattia on uusittu, kertoo ylihoitaja Riitta Rinne Careasta.

Keskussairaala Kotkassa valmistui lähes viisikymmentä vuotta sitten. Se on potilaiden hoitopaikan lisäksi myös muun muassa satojen hoitajien ja lääkärien työympäristö.

Sairaalan laajennusta ja peruskorjausta on jo valmisteltu pitkään. Nykyisen sairaalan pohjoispäähän on suunniteltu noin 17 500 neliön uudisrakennusta.

– Sinne tulee leikkaustoimintaa, päivystys- ja intensiiviosastoa sekä synnytykset, luettelee rakennuttajapäällikkö Markku Lalu Kastek Oy:stä, joka on sairaanhoitopalveluiden kuntayhtymän kiinteistöyhtiö.

Olemme aika levollisin mielin, koska suunnittelemme tehokkaita ja tulevaisuuden toimintamalleja.

Pia Rantamäki

– Sairaala on toiminnallisesti ja teknisesti elinkaarensa päässä. Suuri osa talosta on 1960-luvulla rakennetun tekniikan varassa. Täällä on esimerkiksi vanhoja vesi- ja viemäriputkistoja, jotka pitää uusia, sanoo Carea-sairaalahankkeen projektikoordinaattori Pia Rantamäki.

Lalun mukaan laajennuksen maanrakennustyöt voisivat alkaa aikaisintaan alkaa syksyllä. Nykyisen sairaalan peruskorjaukseen päästäisiin kiinni ensi vuonna.

Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 137 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät Kotkan terveys- ja sosiaalipalveluille noin 20 miljoonalla peruskorjattavat tilat.

Vanhat tilat luotu vuodehoidon ehdoilla

Kymenlaakson keskussairaalan laajennuksen ja peruskorjauksen taustalla ovat sairaalamaailmassa puhaltavat uudet tuulet.

– 1960-luvun toimintamallissa vuodelepo on ollut tärkein hoitomenetelmä. Ei ole ollut samanlaisia lääkkeitä, lääkintäteknologiaa ja laitteita käytettävissä kuin tänä päivänä on. Nykyisin kuntoutetaan, hoidetaan nopeasti ja lyhyillä hoitoajoilla. Tarvitaan muutakin kuin vuodetta hoitamiseen, arvioi projektikoordinaattori Pia Rantamäki Carea-sairaalahankkeesta.

Rantamäen mukaan uusia tuulia ja malleja on otettu käyttöön muun muassa Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Viron uusissa sairaaloissa.

Putkirikot ja muut korjaukset nielevät miljoonia

Uudet sairaalainvestoinnit eivät ole sote-uudistuksen takia mikään läpihuutojuttu. Investointeja jäähdyttelevä laki on loppusuoralla.

Olemme aika levollisin mielin, koska suunnittelemme tehokkaita ja tulevaisuuden toimintamalleja.

Pia Rantamäki

– Olemme aika levollisin mielin, koska suunnittelemme tehokkaita ja tulevaisuuden toimintamalleja, sanoo Carea-sairaalahankkeen projektikoordinaattori Rantamäki.

Rantamäki kertoo, että sisäilmaongelmat ja putkirikot ovat vaivanneet keskussairaalan tiloja. Sairaanhoitopalveluiden kuntayhtymä Carea käyttää runsaat kaksi miljoonaa euroa vuodessa rakennuksen kunnostamiseen ja ylläpitoon.

– Tämä tekohengittämiseen käytetty raha voitaisiin käyttää jo uuden investoimiseen.

Ei päällekkäisyyksiä Ratamo-keskuksen kanssa

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula patistaa Kymenlaakson päättäjiä neuvottelemaan sote-palveluiden työnjaosta ja pohtimaan investointien oikeaa kokoa sekä oikeaa paikkaa.

– Olemme tehneet koko ajan Ratamon kanssa yhteistyötä. Päällekkäisiä tilainvestointeja ei olla oltu tekemässä, kuittaa Carea-sairaalahankkeen projektikoordinaattori Pia Rantamäki.

Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi keskiviikkona Ratamo-keskuksesta, että Kouvolan kaupunki selvittää yhteisyrityksen perustamista ja ainakin terveyspalveluyritys Pihlajalinna olisi yhteistyöstä kiinnostunut.

– Se kuulostaa tulevaisuudelta, monituottajamallilta niin rakennusinvestoinnissa kuin palvelutuotannossakin, pohtii Rantamäki.