Muumit pelastettiin Tampereella – miten käy Sara Hildénin taidemuseon?

Tampere haluaa profiloitua yhä kiinnostavampana kulttuurikaupunkina. Siihen se tarvitsee myös kuvataidetta ja vetovoimaisia taidemuseoita. Sara Hildénin taidemuseon tulevaisuus on ratkaisematta.

kuvataide
Veistos, Couple under an Umbrella | Pariskunta varjon alla. Sekatekniikka, 300 x 400 x 350 cm. Courtesy Hauser & Wirth / Anthony d'Offay, London
Jussi Koivunen

Sara Hildénin taidemuseo seisoo luonnonkauniilla tontilla Tampereen Särkänniemessä. Harmaa betonirakennus istuu luontevasti vehreään ympäristöönsä. Rinteessä olevasta veistospuistosta avautuu näkymä Näsijärvelle. Idylli on täydellinen, koska on alkukesä ja maanantai, ja Särkänniemen huvipuisto on silloin kiinni.

Kilpailu Suomen kaupunkien kesken kovenee kaiken aikaa, ja kisaa käydään myös museoilla, joiden merkitys korostuu etenkin kesäisin. Tampere haluaa profiloitua yhä vahvemmin kulttuurikaupunkina ja siihen se tarvitsee myös kruununjalokiveään, Sara Hildénin taidemuseota.

Sara Hildénin taidemuseo.
Sara Hildénin taidemuseo.Jussi Mansikka / Yle

– Meillä on selkeä potentiaali kehittää Tamperetta kulttuurikaupunkina, jossa kuvataide on yksi olennainen osa. Sara Hildénin taidemuseota ei voi tässä mitenkään sivuuttaa, päinvastoin, mieluummin nostaa, museoista vastaava Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) toteaa.

Huvipuisto varjostaa taidemuseota

Sara Hildénin taidemuseo ei ole kuitenkaan enää täydessä terässä. Särkänniemen huvipuiston katveeseen jäänyt, vuonna 1979 valmistunut rakennus on käynyt pieneksi ja sinne on vaikea löytää.

Merkittävän kansainvälisen nykytaiteen esittäjänä tunnetuksi tullut museo on lisäksi erikoisessa pakkoraossa: sen pitäisi miellyttää myös huvipuiston lapsiperheitä.

Taidemuseolla on merkittävä modernin taiteen kokoelma, mutta sillä ei houkutella museoon huvipuiston asiakkaita.

– Täytyy olla muita sisältöjä, erilaista houkuttelevuutta, joka olisi helpommin lähestyttävissä huvipuistoyleisön kannalta, Sara Hildénin taidemuseon johtaja Päivi Loimaala sanoo.

Viime kesänä museo esitti itävaltalaisen kuvanveistäjän Erwin Wurmin teoksia, ja tänä kesänä tila on täytetty australialaissyntyisen Ron Mueckin hämmentävillä ihmisveistoksilla. Kummankin taide on helposti lähestyttävää.

Pois Särkänniemestä

Sara Hildénin taidemuseo on osa Tampereen kaupungin museopalettia. Se selkiytyi osin, kun Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia esittävälle taidemuseolle, Muumilaaksolle, löytyi vihdoin uusi koti kaupungin omistamasta Tampere-talosta. Uusi Muumimuseo on tarkoitus avata toukokuussa 2017.

Sara Hildénin taidemuseo
Sara Hildénin taidemuseon veistospuisto.Jussi Mansikka / Yle

Sara Hildénin taidemuseolle on etsitty jo vuosia kaupungista uutta paikkaa, mutta suunnitelmat ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen.

Museo on saanut selvästi tarpeekseen Särkänniemestä. Asia kävi ilmi viime marraskuussa, kun museon johtokunta ilmoitti, etteivät kaupungin suunnitelmat Särkänniemen alueen kehittämiseksi miellyttäneet sitä. Siitä huolimatta, että suunnitelmiin sisältyy sekä museon laajennus että uusi sisääntulotie.

Johtokunnan mukaan Sara Hildénin taidemuseon kävijämäärä voisi kaksinkertaistua, jos se sijaitsisi jossain muualla kuin Särkänniemessä.

– Ongelmana on ollut se, että kesäyleisö ei välttämättä kohtaa asiantuntija- ja taideyleisön kanssa, museonjohtaja Loimaala sanoo.

Eteläpuisto kiinnostaa

Sara Hildénin taidemuseo tähyää nyt kaupungin keskustaan. Tampereella on käynnissä täydennysrakentamisen buumi, ja Sara Hildénin taidemuseo voisi solahtaa siihen mukaan.

Tampereen Eteläpuistoon nousee uusi kaupunginosa, ja alueen suunnitelmissa on varattu paikka myös julkiselle rakennukselle.

Sara Hildénin taidemuseon johtokunnan mukaan Eteläpuisto olisi taidemuseolle ihanteellinen paikka. Tosin missään ei ole sanottu, että paikka on varattu nimenomaan taidemuseolle.

Tampereen taidemuseo
Tampereen taidemuseo.Jussi Mansikka / Yle

– Tämä on nyt sitten se keskustelu, mitä joudumme käymään eli onko museon nykyinen sijainti erittäin kauniilla paikalla tulevaisuuden kannalta kuitenkin paras, vai tulisiko museon sijaita jossain lähempänä ydinkeskustaa, apulaispormestari Heinämäki toteaa.

Sara Hildénin taidemuseon tulevaisuus on yhä auki, mutta tilanpuutteesta kärsivän Tampereen taidemuseon kasvojenkohotus on jo alkanut.

Museon laajentamisesta käynnistetään loppuvuodesta kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu.