Näkökulma: Työmarkkinavääntö ei enää kannattele SDP:tä – saako puheenjohtaja Antti Rinne haastajan?

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen pelastuksena on ollut puolueen jyrkkä kannatuksen nousu viime syksynä. Haastajat odottavat jo lähtötelineissä.

Näkökulmat
Riikka Uosukainen
Riikka UosukainenKalevi Rytkölä / Yle

Demareiden kannatus ampaisi jyrkkään nousuun viime syksynä. Hallituksen työmarkkinoita koskevalle lainsäädännölle oli keksitty iskevä nimi, pakkolait, joita vastaan palkansaajaliike ja vasemmisto-oppositio kokosi rivinsä. SDP:n kannatusluvut nousivat kuukaudessa huimat 4 prosenttiyksikköä (syyskuu 2015).

Sipilän hallituksen rynnistys työmarkkinakentälle on ollut kuin tilaustyö ja pelastusrengas ay-taustaiselle SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

Rinne syrjäytti toukokuun puoluekokouksessa 2014 puolueen johdosta Jutta Urpilaisen, jolle erityisesti ay-liikkeen demarivaikuttajat olivat parin vuoden ajan etsineet vastaehdokasta. Rinteen puheenjohtajuus alkoi kuitenkin nolosti, kun puolueen kannatus notkahti valinnan jälkeen huonommaksi kuin edeltäjän kaudella, 13,8 prosenttiin.

Tynkähallitus ja vaalivuosi eivät tuoneet mielipidemittauksissa SDP:lle 14–17 prosentin kannatusta kummempaa tukea kansalaisilta. Vaalitulos, 16,5prosenttia, vei Rinteen joukkueen oppositioon.

Oppositiojohtaja Rinteen tähtihetket ovat syntyneet Sipilän ministerien töpeksinnästä ja eduskuntasalissa veivatuista työmarkkinakiistoista. Kannatusnoususta huolimatta Rinteen esiintymiset julkisuudessa ovat olleet epävarmoja ja oudon ponnettomia. Riittävätkö Rinteen paukut tulevaan taisteluun pääministerin paikasta?

Nyt pakkolakien ja kilpailukykysopimuksen kannatusnoste SDP:lle näyttää pysähtyneen, eikä opposition yhteinen talviuni Sipilän hallituksen kaatumisesta ole toteutunut.

Demarien puoluekokoukseen on aikaa kahdeksan kuukautta. Antti Rinteen odotetaan kertovan syksyllä haluaako hän jatkaa puheenjohtajana. Haastajat ovat jo lähtötelineissä, jos Rinne ilmoittaa luopuvansa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, varapuheenjohtaja Sanna Marin ja kansanedustaja Timo Harakka ovat valmiiksi profiloituneita, jos alkukevään 2017 puoluekokouksessa kisattaisiin uudesta puheenjohtajasta.

Kannatuslukemat voivat suojata Rinnettä haastajilta. Mutta sekään ei ole varmaa. Demarit kuten muutkin puolueet joutuvat miettimään puoluejohdon vetovoimaa erityisesti edessä olevien neljän vuoden aikana kun vaalit seuraavat toisiaan.

Puolueiden itselleen tilaamassa imagotutkimuksessa johtajien vetovoimaisuudessa jäivät jumboiksi vasemmistoliitto ja SDP. Vasemmistoliitto vaihtaa kärkihahmonsa Li Anderssoniin ensi viikonloppuna.