1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Väitös: Kansainvälisesti adoptoidut tietävät vähän syntyperästään

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kansainvälisesti adoptoitujen kiinnostus biologisen syntyperän selvittämiseen vaihtelee runsaasti. Erityisesti biologisen äidin ulkonäkö herättää kiinnostusta.

Kotimaan uutiset
Lapsi pitää aikuisen kädestä.
Yle

Kansainvälisesti adoptoitujen tieto omasta biologisesta syntyperästään on vähäistä verrattuna siihen, mitä henkilön kulttuurisesti oletetaan tietävän. Tämä selviää Turun yliopistossa tehdystä tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Tutkija Heidi Ruohion mukaan adoptoitujen kiinnostus näiden tietojen selvittämiseen kuitenkin vaihtelee runsaasti.

– Jotkut kokevat biologisen syntyperänsä hyvin keskeiseksi osaksi omaa identiteettiään, ja haluavat saada siitä lisää tietoja ja ovat valmiita jopa etsimään biologista sukuaan. Osa taas suhtautuu asiaan välinpitämättömästi ainakin niin kauan, kunnes joku muu asian ottaa esille.

Erityisesti biologisen äidin ulkonäkö herättää kiinnostusta.

Yhdennäköisyyden kaipuu on varsin ymmärrettävää yhteiskunnassa, jossa lapsen ja vanhemman yhteen kuulumista arvioidaan heti synnytyssairaalassa etsimällä heistä keskinäistä samankaltaisuutta.

Heidi Ruohio

– Yhdennäköisyyden kaipuu on varsin ymmärrettävää yhteiskunnassa, jossa lapsen ja vanhemman yhteen kuulumista arvioidaan heti synnytyssairaalassa etsimällä heistä keskinäistä samankaltaisuutta, Ruohio sanoo.

Kiinnostus biologisesta syntyperästä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kansainvälisesti adoptoitu haluaisi etsiä biologisia sukulaisiaan.

Lapsen kuuluminen perheeseen kyseenalaistetaan

Heidi Ruohion mukaan perheen ulkopuolella lapsen kuuluminen perheeseen sekä kansaan usein kyseenalaistetaan, vaikka adoptioperheen sisällä adoptoitu lapsi ja adoptiovanhemmat tekevät toisensa omiksi.

– Tämä johtuu siitä, että ”oikean” lapsi–vanhempi-suhteen oletetaan perustuvan biologiseen sukulaisuuteen sekä siitä, että ”suomalaisen” oletetaan olevan Suomessa syntynyt suomalaisten vanhempiensa biologinen jälkeläinen ja sen seurauksena ulkonäöltään tietynlainen, Ruohio toteaa.

Ruohio on haastatellut väitöstutkimukseensa 24 aikuisikäistä kansainvälisesti adoptoitua. Haastatteluissa on käyty läpi sitä, millaisia merkityksiä adoptoitujen biologinen syntyperä saa erilaisissa ympäristöissä sekä millaisia perheeseen ja kansaan kuulumisen kokemuksia heillä on.

Ruohion haastattelemat kansainvälisesti adoptoidut ovat syntyneet yhteensä yhdeksässä eri maassa. Yleisimpiä synnyinmaita ovat Venäjä, Etiopia, Intia ja Kolumbia.

Hallintotieteiden maisteri Heidi Ruohion väitöskirja Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut - Perheeseen ja kansaan kuuluminen esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.6.2016.

Lähteet: Turun yliopiston tiedote

Lue seuraavaksi