Saunabuumi nosti arkkitehtuurin Helsingin rantojen nähtävyydeksi – Seuraavat saunat Lonnaan ja Kauppatorin kupeeseen

Yleiset saunat ovat tekemässä paluuta. Helsinkiin on lyhyessä ajassa noussut tai suunnitteilla puolenkymmentä yleistä saunaa. Vanhoista korttelisaunoista poiketen uudet saunat sijaitsevat rannoilla ja ovat arkkitehtonisia nähtävyyksiä.

ilmiöt
Terassilla voi myös syödä.
Löylyn terassi.Lauri Pönni / Yle

Helsingistä on tulossa hyvää vauhtia kylpyläkaupunki. Keskustassa ja sen tuntumassa on muutaman vuoden kuluessa puolen kymmentä uutta yleistä saunaa.

Ja lisää on todennäköisesti luvassa, kun Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan kaltaiset uudet asuinalueet valmistuvat.

Yleisten saunojen uuden aallon alkutahteja löi vuonna 2013 avautunut Kulttuurisauna, arkkitehtipari Nene Tsuboin ja Tuomas Toivosen suunnittelema uudisrakennus Merihaassa.

Kovin toisenlainen yleinen sauna oli lämmennyt jo muutaman vuoden naapuriniemessä, Sompasaaressa, jonne muutama sauna-aktiivi oli kyhännyt "hökkelisaunan".

Tuoreimpana saunakartalle on ilmestynyt Hernesaaren Löyly. Myös Kauppatorin kupeessa sijaitsevan Allas-kylpylän avajaisia on tarkoitus viettää vielä tänä kesänä - saunan perustaa valetaan paraikaa.

Helsingin saunat kartalla. Kartassa on muutama vielä rakenteilla oleva kohde.
Helsingin yleisiä saunoja. Sinisellä vanhat korttelisaunat, punaisella saunojen uusi aalto.Yle Uutisgrafiikka

– Jonkinasteinen saunabuumi on käynnissä. Ja se on hyvä. Ehkä halutaan palata yhteisölliseen kylpemiseen, mikä jo hukattiin vuosikymmenien aikana, sanoo arkkitehti Anssi Lassila.

Hänen suunnittelemansa sauna valmistuu Lonnan saareen, noin kilometrin päähän Kauppatorista. Perustustyöt ovat juuri alkaneet ja ensimmäiset löylyt nautitaan näillä näkymin ensi kesänä.

– Yksinkertainen puulämmitteinen sauna. Runko on hirsistä, myös tiiltä on käytetty. Pesutilat ovat alakerrassa, ylhäällä löylytellään ja ihaillaan maisemia, Lassila kuvailee.

Havainnekuva saunasta Lonnan saarella.
Lonnasta on noin kilometri Kauppatorille.OOPEAA / OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE
Lonnan saari kuvattuna ilmasta.
Ensi kesänä avautuva Lonnan sauna sijaitsee saaressa, vanhojen kasarmirakennusten naapurissa.OOPEAA / OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Lonnaan valmistuu itseasiassa kaksi saunaa, joihin mahtuu kerralla parikymmentä kylpijää. Sauna on kesäaikaan avoinna kaikille halukkaille.

– Lonnan sauna on tarkoitettu saunomista varten. Ravintolat ja muu aktiviteetti sijaitsevat muissa rakennuksissa.

Lassilan mukaan uudet yleiset saunat poikkeavat juuri toiminnallisuudeltaan: osa muistuttaa viihdekeskusta, toiset keskittyvät saunomiseen. Yhdistävänä tekijänä on laadukas suunnittelu. Saunat ovat syntyneet eturivin arkkitehtien työpöydillä.

– Yleisten saunojen arkkitehtuuri tuodaan tähän päivään. Vanha perinne tulkitaan uudelleen, Lassila sanoo.

Myös sijainti yhdistää - saunat nousevat teollisuudelta ja satamalta vapautuville rantatonteille.

– Arkkitehdit ovat lähteneet miettimään merellistä Helsinkiä. Sitä, miten rantaviiva otetaan käyttöön, miten kaupunkilaiset ja täällä vierailevat pääsevät nauttimaan merellisestä Helsingistä, sanoo toiminnanjohtaja Hanna Harris Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksesta.

Lassila näkee laadukkaasti suunnitelluissa yleisissä saunoissa markkinointivaltin.

– Turistiperspektiivistä saunabuumi on erityisen kiinnostavaa. Yleiset saunat voisivat hyvinkin olla osa Helsingin markkinointia.

Orastavaa kiinnostusta on jo havaittavissa. Maailman johtaviin sanomalehtiin kuuluva New York Times (siirryt toiseen palveluun) esitteli Löylyn pian avajaisten jälkeen.

Omasta hikikopista yhteiseen puusaunaan

Takavuosina yleisiä saunoja oli lähes joka korttelissa ja niille oli vissi tarve, sillä asuntojen pesutilat olivat olemattomat. Sitten asuntoihin saatiin suihkut, pian saunatkin ja tarve yleiselle saunalle katosi.

Lähes kaikki yleiset saunat katosivat muutamaa sinnikästä sissiä lukuunottamatta.

Käänne parempaan tapahtui joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Yksi merkkipaalu oli vuosi 2000, jolloin Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Yleisiä saunoja kunnostettiin ja ne otettiin mukaan kulttuurivuoden tapahtumiin.

Iskettiin kipinä, joka sittemmin on syttynyt roihuksi. Kimmo Helistö on seuraillut muutosta aitiopaikalta, Kallion Sauna Arlasta.

– Nyt eletään yleisten saunojen renessanssia. Saunaväki nuorenee, miesvalta murenee. Saunatavat muuttuvat - saunaan ei tulla vain peseytymään tai dokaamaan. Saunominen on sosiaalinen tapahtuma.

Näkymä Hernesaarenkadun saunan löylyhuoneeseen vuonna 1972.
Näkymä Hernesaarenkadun saunan löylyhuoneeseen vuonna 1972.Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

Saunabuumin taustalla on siis ihmisten halu hakeutua toisten seuraan. Hanna Harris puhuu jakamistaloudesta.

Asuntoihin ei tulevaisuudessa ehkä rakennetakaan kaikkia toimintoja, vaan asioita voidaan tehdä yhdessä, yhteisissä tiloissa.

– Voi olla pesuloita, yhteiskeittiöitä, yleisiä saunoja. Tiloja, jotka tuovat asukkaita yhteen.

Yksi tällainen tulevaisuuden kaupunkikortteli on valmistumassa Jätkäsaareen. Airut-nimiseen ekokortteliin on tulossa asukkaille yhteiset pesula-, harraste- ja kokoontumistilat. Ja tietysti yleinen sauna, jonka majurina hääräilee tuttu mies.

– Vappuna 2018 olisi tarkoitus viettää avajaisia, kaavailee Kimmo Helistö.

Helistö kertoo, että Airut-korttellin on tulossa kolme saunaa, ravintola ja vilvoittelutilat. Saunomaan pääsee, vaikka ei korttelissa asuisikaan.

– Kyseessä on yleinen sauna. Tilaa on yli 450 neliötä. Valtaosassa korttelin asunnoista ei ole omaa saunaa, joten asukkaat muodostanevat peruskäyttäjäkunnan. Mutta muutkin mahtuvat.