Elohopea jäi kummittelemaan UPM:n entisen paperitehtaan vesiin

UPM Kymmene ei päässyt kokonaan eroon entisen Kajaanin paperitehtaan ympäristövelvoitteista. Yhtiön ei tarvitse jatkaa maksamista kalatalouden tappioista, mutta se joutuu korvaamaan kutualuemenetyksistä kertakorvauksen. Lisäksi Kajaanijoen pohjan laajan jätelietealueen vaikutuksia kalojen elohopeapitoisuuteen on seurattava edelleen.

luonto
UPM: lippuja.
Markku Ojala / AOP

Kajaanin paperitehdas suljettiin kahdeksan vuotta sitten. Sitä ennen ja sen jälkeen on taitettu peistä korkeinta hallinto-oikeutta myöten paperitehtaan Kajaanijokeen ja Oulujärveen jättämien jälkien korjuusta.

Viimeisimmässä vaiheessa korkein hallinto-oikeus määräsi yhtiön esittämään kesäkuun 2017 loppuun mennessä selvityksen jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Selvityksen perusteella aluehallintoviraston piti päättää, onko tarkkailun ja kalatalousmaksun jatkamiselle perusteita.

UPM:n Kajaanin tehdas vuonna 2008, jollin sen toiminta lopetettiin. YLE

UPM Kymmene esitti selvityksen lähes kolme vuotta ennen määräaikaa ja sen perusteella vaati, että yhtiölle määrätyt kalastusmaksua ja vesistö- ja kalataloustarkkailua koskevat määräykset tulee määrätä päättymään viivytyksettä.

Aluehallintovirasto on muuttanut tänään annetulla päätöksellä velvoitteita.

Tarkkailut päätökseen, elohopeaa seurattava

Vesistö- ja kalataloustarkkailu päättyy tämän vuoden loppuun mennessä muuten, paitsi elohopean kertymistä ahveniin on tarkkailtava edelleen kolmen vuoden välein.

Päätöksen mukaan lopetetun tehtaan vesistövaikutukset ovat pienentyneet niin paljon, että tarkkailuvelvoite voidaan poistaa.

Sen sijaan toisin kuin UPM Kymmenen esitti, elohopean määrä ei ole aluehallintoviraston mukaan pienentynyt sedimentissä siten, etteikö se aiheuttaisi edelleen kuormitusta Kajaanijoessa. Seurannalla pyritään selvittämään, liikkuuko elohopea joen pohjasta kaloihin. Tarkkailua on jatkettava vähintään kaksi kolmevuotisjaksoa.

Korvaus jätekuidun tuhosta kutualueille

UPM Kymmene määrättiin maksamaan korvauksia Paltaniemi–Jormua osakaskunnalle ja Kajaanin kaupungille pysyvästä kutualueen menetyksestä 10 200 euroa.

Aluehallintoviraston mukaan tehtaan alapuolinen vesistö ei todennäköisesti koskaan palaudu samaan tilaan kuin ennen tehtaan kuormitusta. Kalatalouden haitta ei johdu enää tehtaan päästöistä, vaan pohjaan kertyneen lietteen aiheuttamasta kutualuemenetyksestä.

Ilmakuva Kajaanista ja Kajaaninjoesta.
Kajaanijoki tehtaan alajuoksulla.Kata Laurikainen / Yle

Aluehallintovirasto katsoo, että menetetty kutualue on kooltaan noin 170 hehtaaria, eli puolet tehtaan kuitulietteen peittämän pohjan pinta-alasta.

Kuitulietteen peittämä pinta-ala suureni huomattavasti yhtiön aiemmin väittämästä. UPM Kymmenen mukaan lietettä oli 150 hehtaarin alalla, mutta aluehallintoviraston selvityksen mukaan lietettä on keskimäärin kahden metrin paksuudelta noin 340 hehtaarin alalla Kajaanijoessa ja jokisuussa.

Kuitupitoinen sedimentti on jo aiemmin päätetty jättää joen pohjaan, etteivät siinä olevat haitta-aineet leviäisi vesistöön.

Aluehallintoviranomaisen päätös ja hakemukseen liittyyvät asiakirjat ovat luettavissa Lupa-Tietopalvelussa (siirryt toiseen palveluun). Suora linkki päätökseen tässä (siirryt toiseen palveluun).