Metsähallituksen ristiriitainen maine – arvostettu työllistäjänä, kritisoitu toimintatavoiltaan

Metsähallituksen mainetta Kainuussa ja erityisesti Suomussalmella tutkittiin opinnäytetyössä. Tuloksista käy ilmi, että Metsähallitusta arvostetaan, mutta viestintä saa kritiikkiä.

luonto
Metsää
Sari Ursin / Yle

Lapin yliopistossa opiskeleva Siiri Nuutinen teki opinnäytetyön Metsähallituksen maineesta Kainuussa ja siitä, miksi erityisesti Suomussalmella sen toimintaa kritisoidaan. Tutkimuksen lopputulemana oli se, että Metsähallitusta arvostetaan Kainuussa alueellisena työllistäjänä, mutta sen toimintatapoja ja luotettavuutta kritisoitiin.

– Keskeiset seikat tutkimukseni mukaan liittyivät pitkälle viestinnällisiin tekijöihin. Sellaiseen toimintaan, mikä näyttäytyy epäluotettavana. Se epäluottamus syntyy siitä, että koetaan, että sanotaan yhtä mutta toimitaan toisin.

– Esimerkiksi nämä osallistamistoimet mitä tehdään, kun pyritään sidosryhmiä ja paikallisia osallistamaan. Siinä rakentuu sellainen kokemus, että ne ovat vain päätöksenteon huippu, jolla pyritään oikeuttamaan ennalta ylipaikallisesti tehtyjä päätöksiä paikallisella tasolla, Nuutinen jatkaa.

Tutkimus toteutettiin Metsähallituksen metsätalouden toimeksiantona, ja sitä varten haastateltiin seitsemää henkilöä syksyllä 2015, jotka edustivat Metsähallitukselle tärkeitä sidosryhmiä. Vaikka toimeksianto tuli Metsähallitukselta, Nuutinen teki työnsä itsenäisesti ja valitsi haastateltavat.

Kaikkea metsänkäyttöä ei vastusteta

Suomussalmelta kerrotut esimerkit liittyivät hyvin pitkälti sellaisiin alueisiin, jotka herättävät paljon voimakkaita tunteita. Taustalla kummittelevat kokemukset kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden tuhoamisesta. Lisäksi erityisesti korostettiin vanhojen metsien roolia ja merkitystä tuleville sukupolville.

– Sitä kautta tulee se viestintä sieltä esiin, että ihmisillä oli sellainen kokemus ja mielikuva siitä, että Metsähallitus ei viestinnällään pysty vastaamaan niihin tunnetason keskusteluihin, Nuutinen mainitsee.

– Kun puhutaan monikäyttömetsistä, toisille ne tarkoittavat talousmetsiä ja toisille ei. Sama metsäalue voi olla ihmisille monella eri tavalla merkittävä.

Vienan reitti Kevättijärven rannan kohdalla.
Vienan reitti Kevättijärven rannan kohdalla.Metsähallitus

Tiimiesimies Heikki Juntunen Metsähallituksesta toteaa, että kokemus kulttuurihistoriallisten kohteiden tuhoamisesta liittyy todennäköisesti Vienan reittiin, mutta hän toivoo, että asiassa on saavutettu yhteinen näkemys.

Nuutinen haluaa korostaa, että tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että kaikkea metsänkäyttöä olisi vastustettu.

– Esiin nousi myös tärkeänä asiana se, että ihmiset ymmärtävät, ettei intressejä saada välttämättä ikinä täysin kohtaamaan.

Panostusta viestintään

Siiri Nuutisen opinnäytetyön mukaan Metsähallituksen kannattaisi panostaa viestintäänsä. Tietynlainen julkisorganisaation jäykkä ja vähän vanhanaikainen viestintä nähtiin ennemmin heikkoutena.

– Mielestäni olisi tärkeää ymmärtää myös se, että jos puhutaan maineen näkökulmasta niin kaikki, mitä henkilökunta esimerkiksi medialle puhuu ja miten asiansa esittää, on viestintää. Se ei ole vain ne viralliset tiedotteet, mitkä rakentavat sen mielikuvan ihmisille, miten Metsähallitus toimii.

Ihmisillä oli sellainen kokemus ja mielikuva siitä, että Metsähallitus ei viestinnällään pysty vastaamaan niihin tunnetason keskusteluihin.

Siiri Nuutinen

– Kyllähän se avoimuus ja ennakointi pitäisi näkyä jokaisessa sanassa, joka lähtee talosta eteenpäin. Näen, että siellä on paljon asiantuntemusta ja osaamista talon sisällä.

Myös tutkimukseen vastanneiden joukossa on vahva usko siitä, että Metsähallitus pystyisi omalla toiminnallaan vaikuttamaan kitkapintojen vähenemiseen.

Tiimiesimies Heikki Juntunen kertoo, että jo muutama vuosi sitten Metsähallitus palkkasi metsätalouden viestintään henkilöitä ja esimerkiksi Pohjanmaa–Kainuun alueella on oma tiedottajansa.

– Viestintään on siis jo panostettu ja panostetaan jatkossakin. Avoimuutta halutaan lisätä ja mietinnässä on eri keinoja.