Diabeteslääke estikin verisuonitauteja – suomalaiset mukana suurtutkimuksessa

THL:n mukaan 75 prosenttia diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Nyt tavallisen diabeteslääkkeen on osoitettu pienentävän tätä riskiä merkittävästi. Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia.

Kotimaa
Sormenpäästä otetaan verikoetta
Tuula Nyberg

Arvioiden mukaan jo lähes puoli miljoonaa suomalaista sairastaa tyypin kaksi diabetesta. Tauti keikuttaa verensokeritasapainoa, mikä nopeuttaa valtimoiden ahtautumista. Sydän- ja verisuonitaudit ovatkin diabeetikoiden suurin lisähuoli.

Riski saada esimerkiksi sydämeen liittyviä komplikaatioita on niin suuri, että diabeteslääkkeet täytyy nykyään testata, etteivät ne sivuvaikutuksena lisää näiden tautien riskiä.

– Tätä lähdettiin alun perin selvittämään myös tästä liraglutidi-lääkkeestä. Sitten yllättäen selvisi, että se itse asiassa vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja niiden aiheuttamia kuolemia, sanoo tutkimuksessa mukana ollut akatemiaprofessori Markku Laakso Itä-Suomen yliopistosta.

Viime yönä Yhdysvalloissa julkaistujen tutkimustulosten (siirryt toiseen palveluun) mukaan lääke vähensi sydän- ja verisuonitautien aiheuttamia kuolemia 22 prosenttia lumelääkkeeseen verrattuna. Lisäksi testiryhmässä oli verrokkiryhmää vähemmän sellaisia sydänkohtauksia ja aivohalvauksia, jotka eivät johda kuolemaan.

Tutkimus tehtiin vuosina 2010–2015. Mukana oli yhteensä yli 9 000 kakkostyypin diabeetikkoa yli 30 maasta. Suomesta tutkimukseen osallistui päälle 130 koehenkilöä, joilla kaikilla piti olla jo aikaisempia sydän- ja verisuonitapahtumia tai niiden riskitekijöitä.

Koskee joka kymmenettä suomalaista

Kakkostyypin diabetes lisääntyy hurjaa vauhtia sekä meillä että maailmalla. Diabetes ja sen aiheuttamat lisäsairaudet aiheuttavat vuosittain myös ison laskun yhteiskunnalle. Laakso pitääkin tutkimuksessa tehtyä löytöä hyvin merkittävänä tapauksena.

– Kakkostyypin diabeetikoilla on noin kaksi kertaa enemmän sydäninfarkteja ja aivovaltimotapahtumia verrattuna normaaliväestöön. Jos löydetään lääke, joka vähentää paitsi verensokeria myös sydän- ja verisuonitauteja, niin se on erittäin hyvä saavutus.

Eeva-Liisa Broman
Eeva-Liisa BromanJari Kovalainen / Yle

Helsinkiläisen Eeva-Liisa Bromanin korviin uusi löytö kuulostaa huojentavalta. Hänen isänsä kuoli sydäninfarktiin ja äiti kärsi sepelvaltimotaudista. Broman itse sai tyypin kaksi diabetesdiagnoosin 16 vuotta sitten, ja se pysäytti hänet miettimään omaa kohtaloaan.

– Sukurasitteen lisäksi olen perinyt myös näille taudeille altistavan geenipoikkeaman. Minun kohdallani kysymys on lähinnä siitä, milloin jotain tapahtuu. Onhan tällainen lääkelöytö hienoa kuultavaa varsinkin minun kaltaisilleni riskiryhmän ihmisille, sanoo Broman.

Vähentää ylikuolleisuutta

WHO:n mukaan diabetes on nykyään yksi maailman merkittävimmistä tappajista. On myös arvioitu, että diabeetikko elää keskimäärin kuusi vuotta lyhyemmän elämän kuin ei-diabeetikko. Laakson mukaan uusi löytö voi parhaassa tapauksessa lisätä kakkostyypin diabeetikon elinaikaa.

– Tähän tautiin liittyy huomattava sydän- ja verisuonitautien ylikuolleisuus ja ylisairastuvuus. Tutkimuksessa tautitapahtumat vähenivät, jolloin myös näiden tautien kuolleisuus väheni.

Nyt jo eläkkeellä oleva Broman haluaisi kuitenkin muistuttaa, ettei ihmelääkekään ihmeitä tee, jollei ihmisillä ole varaa sitä käyttää.

– Pitää muistaa huolehtia myös se yhteiskunnallinen puoli tässä asiassa. Lääkkeet pitää saada hyllyille sen hintaisina, että ihmiset pystyvät niitä säännöllisesti ostamaan. Lisäksi pitää muistaa, ettei mikään lääke korvaa terveitä elämäntapoja, hyvää ravintoa ja iloista elämänasennetta, sanoo itse rastastusta harrastava Broman.

Suomalaiset osoittivat taannoin ensimmäisinä maailmassa, että tyypin kaksi diabetesta voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla.