Kuntajohtajien pj. Rämö: "Päättäjien uhkailu on huolestuttavan yleistä"

Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja Heidi Rämö arvioi, että kunnan- ja kaupunginjohtajien uhkailu on jopa tutkittua yleisempää. Rämön mukaan kuntapäättäjien uhkailu on Suomessa huolestuttavalla tasolla.

Kotimaa
Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö
Yle

Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö arvioi, että kunnan- ja kaupunginjohtajien uhkailu on jopa yleisempää kuin mitä Yle uutisoi eilen.

Yle kertoi, että vielä julkaisemattoman Kuntaliiton Arttu2-tutkimuksen mukaan joka neljäs kuntapäättäjä tai hänen läheisensä on joutunut uhkailun tai häirinnän kohteeksi tämän valtuustokauden aikana. Viranhaltijoista useampi kuin joka kolmas on joutunut uhkausten tai häirinnän kohteeksi.

– Tulos ei itseasiassa yllätä. Kunnan johtoon kohdistuvan paineen ja uhkailun olettaisin olevan jopa kovempaa kuin mitä tässä tutkimuksessa on tullut esiin, Rämö toteaa.

Näkemyksensä Rämö perustaa Suomen kuntajohtajien ja kuntien eläkevakuutus Kevan tekemiin työhyvinvointitutkimuksiin. Kyselyissä kunnanjohtajien, kaupunginjohtajien ja pormestarien osuudet ovat olleet Kuntaliiton tutkimusta suuremmat, kun on kysytty epämiellyttäviä kokemuksia.

– Kyllähän tämä on paljon, oli luku sitten neljännes tai vieläkin enemmän. Neljänneskin on todella paljon, jos mietitään tämän työn mielekkyyttä. Ei yksityisellä sektorilla tällaisiin päästä, että kyllä lopputulos on huolestuttava.

Uhkailu on aina asiatonta

Rämö toivoo, että kuntapäättäjät voisivat sitoutua pitkäjänteisesti tehtäviinsä, mutta pelkää, että uhkailulla on ilkeät jäljet.

– Kyllä tämä vääjäämättä vaikuttaa työn mielekkyyteen kunnissa ja siihen halukkuuteen, miten luottamustehtäviin sitoudutaan tai hakeudutaan.

Asioista pitää voida keskustella, vaikka niistä oltaisiin eri mieltä. Rämön mukaan raja menee siinä, että kenenkään henkeä tai reviiriä ei saa uhata fyysisesti.

– Siinä vaiheessa, kun asiat kääntyvät henkilöä vastaan tai hänen persoonaansa, se on asiatonta käytöstä keneltä tahansa. Henkilöön kohdistuva arvostelu ja uhkailu on aina asiatonta, Rämö linjaa.

Kunnissa häirinnästä keskustellaan jonkin verran, mutta Rämön mukaan asia on erittäin arka ja siten vaikeasti käsiteltävissä.

– Aina kun tullaan näihin kysymyksiin, ne ovat monipolvisia ja hyvin vaikeasti selvitettävissä.

– Häirintä ja uhkailu lähtee yleensä taloudellisista ongelmista tai asiasta, jossa joku kokee, että häntä on syrjitty tai hänen oikeuksiaan ei ole kuunneltu. Yleensä silloin on kyse isosta kokonaisuudesta, joka ei ole yhden ihmisen ratkottavissa.