Oulussa päätetään maanantaina, mistä lukiolaiset jatkossa oppinsa ammentavat

Kiistellystä Oulun kouluverkosta käydään maanantai-iltana tiukka kamppailu kaupunginvaltuustossa. Oulunsalossa ja Kiimingissä kritisoidaan talouslaskelmia, joilla toimivia lukioita muutettaisiin entisissä kunnantaloissa toimiviksi etälukioiksi.

lukio
Lakkautusuhan alla ovat Merikosken-, Pateniemen-, Kiimingin- ja Oulunsalon lukiot.
Lakkautusuhan alla ovat Merikosken-, Pateniemen-, Kiimingin- ja Oulunsalon lukiot. Yle

Kaupunginhallitus on esittänyt täpärällä ääntenenemmistöllä maanantaina kokoontuvalle valtuustolle Oulun lukioverkon tiivistämistä niin kutsutun Oulun koulut 2020 -mallin mukaisesti.

Lakkaavia lukioita ovat Oulunsalo, Kiiminki, Merikoski ja Pateniemi, kuitenkin Kiimingin ja Oulunsalon kunnantaloissa toimisivat tulevaisuudessa etä-monimuotolukiot.

Kriittisesti malliin suhtautuvan keskustan valtuutettu Suvi Helasen mukaan kompromissi ei ole yhdenvertainen kaikille ja sen talouslaskelmat on tehty puutteellisesti. Hän on pahoillaan siitä, että lukion puolustajia kohdellaan vanhaan takertuvina paikallispoliitikkoina.

– Meille on selvinnyt, että tuo kompromissiesitys on Oulunsalon ja Kiimingin lukioiden osalta kalliimpi kuin nykyisellä mallilla jatkaminen, Helanen paukauttaa.

On selvinnyt, että kompromissiesitys on Oulunsalon ja Kiimingin lukioiden osalta kalliimpi kuin nykyisin

Suvi Helanen

Suvi Helasen mukaan valtuuston vietävä kompromissimalli ei ole alueellisesti tasapuolinen. Hän ennustaa illaksi tiukkaa äänestystä kouluverkosta.

– Yhdenvertaisuus, taloudellisen perusteen kaatuminen siinä, ja aika häthätää tuntuu se etälukioiksi muuttaminen syntyneen. Ei ole laskettu eikä kysytty, onko entisille kunnantaloille mahdollista laittaa etälukioita, Helanen luettelee.

Kiimingin lukiorakennus vaikea muuttaa peruskouluksi

Kiimingin lukion rehtori Pia Räsänen vahvistaa, että etälukiohankkeen suhteen rehtoritkin ovat vain lehtitietojen varassa.

Etälukio soveltuu paremmin aikuisopiskeluun

Pia Räsänen

– Ei etälukio ole toimiva ratkaisu. Oppilaiden pitäisi olla valmiiksi hyvin omatoimisia ja motivoituneita. Näitä taitoja vasta opetellaan lukioikäisenä, hän sanoo.

Lisäksi etälukio saattaisi kuitenkin vaatia käyntejä jossakin tavallisessa lukiossa esimerkiksi laboratorio,- liikunta- ja taideaineiden kurssien suorittamiseksi, Räsänen pohtii.

Tyhjennettävän lukiorakennuksen muuttaminen Jokirannan koulun 650 oppilaalle sopivaksi tulisi Räsäsen mukaan kalliiksi. Lukiossa on nykyisin tilaa vain 250 oppilaalle, ja ruokala vetää kerralla satakunta oppilasta. Lisärakentamiselta tuskin vältyttäisiin.

– Lukion luokkahuoneet ovat kyllä isoja, mutta ne ovat liian pieniä puolitettavaksi peruskoulun käyttöön., Räsänen painottaa.

Pia Räsänen arvioi, että Kiimingin kunnantalo voisi sinänsä soveltua opetuskäyttöön, sillä tiloja on jo ehditty käyttää väistötiloina lukion remontin aikoihin. Parhaillaankin kunnantalo toimii väistötiloina eräille Jokirannan koulun oppilaille.