Kasvokkain: Jalkapallomies Paavo Arhinmäki keskittyy EM-kisoihin – heti kun puheenjohtajan viitta on heitetty harteilta

Seitsemän vuotta Vasemmistoliittoa luotsannut Arhinmäki ei kirjoita poliittista testamenttiaan vielä, vaikka puheenjohtajuus loppuukin viikonlopun puoluekokoukseen Oulussa. Rakkain harrastus jalkapallo saa miehen mahdollisesti Ranskaan asti heti kokouksen jälkeen. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

politiikka
Paavo Arhinmäki
Paavo ArhinmäkiMarkku Ruottinen / AOP

Seitsemän vuotta Vasemmistoliiton puheenjohtajana ja viisitoista vuotta puoluehallituksessa riitti Paavo Arhinmäelle. Tämän viikonlopun puoluekokouksessa hän jättää vapaaehtoisesti Vasemmistoliiton johtotehtävät. Se ei kuitenkaan tarkoita poliittisen intohimon sammumista.

– Politiikasta en ole lähdössä mihinkään. Intoa on. Jatkan aktiivisena kansanedustajana ja puoluejohdon tukena kaikessa missä he toivovat apua. Eli tässä ei ole kysymys siitä, että olisin millään tavalla kyllästynyt politiikkaan tai vaikuttamiseen. Päinvastoin paloa riittää erittäin paljon ja pidän erittäin arvokkaana työnä jatkaa kansanedustajana, Arhinmäki tilittää.

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Li Anderson lähtee vetämään puoluetta väistyvän puheenjohtajan kehujen siivittämänä.

– Li Anderson on osaava. Hän tekee tosi kovasti töitä, perehtyy ja on nopea ja terävä. Erinomainen puheenjohtaja Vasemmistoliitolle, sanoo Arhinmäki.

Arhinmäki sanoo väistyvänsä, koska politiikassa on hänen mukaansa hyvä, että puolueen johto vaihtuu tasaisin välein ja uudet ihmiset saavat vastuuta. Esimerkiksi kesken jäänyt ministerikausi ei Arhinmäen mukaan vaikuttanut hänen päätökseensä.

Arhinmäen tavoitteena oli nykyaikaisempi vasemmistopuolue

Puoluejohtajana Arhinmäki piti tavoitteenaan tehdä puolueesta nykyaikaisempi ja selkeyttää sen viestiä. Onnistumisista Arhinmäellä on kaksi esimerkkiä.

– Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että nyt puolueen puheenjohtaja valittiin ensimmäistä kertaa neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä eli ei vain kolmesataa puoluekokousedustajaa eli kolme prosenttia jäsenistä päässyt valitsemaan puheenjohtajaa, vaan kaikki. Se on yksi esimerkki siitä miten me ollaan puoluetta uudistettu.

Arhinmäen mukaan puolueesta on koko ajan yritetty tehdä avoimempaa ja demokraattisempaa ja jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisätty.

Toinen esimerkki on puolueen ikärakenteen nuorentuminen. Arhinmäki laskee, että kun hän aloitti Vasemmistoliitossa parikymmentä vuotta sitten, olivat nuoret aktiiviset jäsenet "kahden käden sormilla laskettavissa". Nuorten joukossa kannatus oli silloin kahden prosentin luokkaa. Nyt puolueen vahvin kannatus on nimenomaan nuorissa.

Arhinmäki sanoo muistavansa vielä SKDL:n ajat ja tuntevansa sen toimijat. Hänen jättäessään puheenjohtajan tehtävät on tulossa taas uusi sukupolvi.

– Eli tavallaan olen ollut puheenjohtajana tällainen välittäjä, sanoo Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki vasemmistoliiton puoluekokouksessa Oulussa
Paavo Arhinmäki vasemmistoliiton puoluekokouksessa Oulussa lauantaina.Markku Ruottinen / AOP

Kaksi vuotta hallituksessa ei mennyt hukkaan

Vuonna 2011 Arhinmäki vei puolueensa Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen sixpack-hallitukseen ja istui sen kulttuuri- ja urheiluministerinä kaksi vuotta.

Hallituskausi ei päättynyt puolueen kannalta hyvin. Vasemmistoliitto lähti hallituksesta keväällä 2014, koska ei voinut hyväksyä kaikkein pienituloisimpiin kohdistettuja leikkauksia. Arhinmäki on kuitenkin tyytyväinen puolueen saavutuksiin kahden ensimmäisen hallitusvuoden aikana.

– Olen ylpeä niistä saavutuksista mitä saimme aikaan: työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, perusturvaa ja toimeentulotukea nostettiin, opintotuki sidottiin indeksiin, verotusta muutettiin niin, että pienituloisten verotus aleni ja suurituloisten kiristyi, progressiota tuli lisää ja tuloerot kapenivat, Arhinmäki luettelee.

Arhinmäen muistelema SKDL oli vielä 1970-luvun lopulla kolmen suurimman puolueen joukossa. 80-luku oli puolueelle alamäkeä, ja sen raunioille perustettiin Vasemmistoliitto vuonna 1990. Sen jälkeen puolueen kannatus on ollut lähes koko ajan kymmenen prosentin tuntumassa.

Edes suosio nuorison piirissä ei ole nostanut Vasemmistoliittoa kannatusmittauksissa samalla tavalla kuin esimerkiksi niin ikään nuorten suosima Vihreät on noussut.

"Myös pienemmillä puolueilla on tehtävänsä demokratiassa"

Arhinmäki myöntää, että Vihreiden voitto viime eduskuntavaaleissa ja sen jälkeiset teemat ovat antaneet Vihreille nostetta. Hän kuitenkin painottaa, että myös pienemmillä puolueilla on demokratiassa muutakin tehtävää kuin oppositiossa räksyttäminen ja käväisyt siipipuolueena hallituksissa.

– Kyllä kymmenen prosentinkin puolueilla on voimaa ja merkitystä. Se näkyy esimerkiksi niissä hyvissä päätöksissä mitä hallituksessa tehtiin silloin, kun me olimme siellä. Ja pitää muistaa, että puolue ei toimi vain eduskunnassa vaan myöskin paikallisesti ja kuntapolitiikassa myös Vasemmistoliitolla on iso vaikutusvalta monissa monissa kaupungeissa ja kunnissa.

Arhinmäki muistuttaa, että myös SDP on nostanut kohisten gallupsuosiotaan ja Vasemmistoliittokin on ollut lievässä nousussa.

– Jos me halutaan muuttaa politiikan suuntaa, niin kaikkien näiden kolmen puolueen pitää voittaa seuraavissa vaaleissa, jotta saadaan todella muutos hallituspohjaan, sanoo Arhinmäki.

Rakkain harrastus: jalkapallo

Arhinmäki tunnetaan myös innokkaana urheilumiehenä. Kulttuuri- ja urheiluministerinä häntä arvosteltiin urheilun painottamisesta. Kulttuuriväen joukossa pahaa mieltä aiheutti esimerkiksi se, että Arhinmäki jätti ministerinä väliin Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlat ja oli koripalo-ottelun vuoksi poissa Musiikkitalon avajaisista.

Koripallo on lähellä Arhinmäen sydäntä edelleen, mutta ehdottomasti tärkein on kuningas jalkapallo.

Pariisissa meneillään olevien jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen alku jää pakostakin kolmipäiväisen puoluekokouksen jalkoihin. Muuten Arhinmäki aikoo seurata kisoja aktiivisesti.

Arhinmäki saoo jalkapallon pelaamista, seuraamista ja jalkapalloon liittyvää matkustamista rakkaimmaksi harrastuksekseen. Tarkoitus on päästä peleihin myös paikan päälle Pariisiiin.

Arhinmäki uskoo, että Ranska on kisoissa vahvoilla.

– Kun jalkapalloon liittyy paljon ennalta arvaamattomia ja yllättäviä ja sattumaan liittyviä asioita, niin lopullisen voittajan arvioiminen onkin jo vähän hankalampaa. Olen pelannut kaavion läpi ja tullut siihen tulokseen, että loppuottelussa olisi Ranska ja Espanja ja Ranska voittaisi Euroopan mestaruuden.

Potkupalloa vai jalkapalloa

Suomen joukkuetta ei jalkapallon EM-kisoissa tälläkään kerralla nähdä. Arhinmäen mukaan Suomella oli karsinnoissa sellainen lohko, että siitä olisi ollut mahdollista päästä kisoihin, mutta onnea ei ollut.

– Pitäisi katsoa missä meidänkaltaiset maat ovat onnistuneet. Erityisesti Islannin esimerkkiä kannattaa katsoa, että miten 330 tuhannen asukkaan maa voi päästä Euroopan-mestaruuskilpailuihin ja voittaa lohkonsa, jossa oli maailman huippumaita. Siellä on panostettu olosuhteisiin, siellä on paljon kenttiä ympärivuotisessa käytössä ja ennen muuta siellä on valmentajat hyvin koulutettuja.

Arhinmäki jaksaa kuitenkin uskoa, että Suomi kehittyy jalkapallomaana ja on vielä joskus mukana arvokisoissakin.