Viikko tieteessä: Koiran sukupuu selvisi, sähköankerias nousee vedestä ja asteroidi muuttuu avaruusalukseksi

Viime viikko on taas tarjonnut roppakaupalla kiinnostavia tiedeuutisia. Ne ovat tuoneet muun muassa toivoa syöpää sairastaville ja ilmaston saastumisesta huolestuneille.

tiede
Viikko tieteessä kuvitus
Yle Uutisgrafiikka, Toni Pitkänen / Yle, AOP, NASA, Viktor Dratšev / EPA
Hellisheidin geoterminen voimala Islannissa.
Hellisheidin geoterminen voimala Islannissa.AOP

Iso edistysaskel ilmastonmuutoksen torjunnassa

Islannissa tutkijat ovat saavuttaneet merkittävän edistysaskeleen hiilidioksidin varastoimisessa, kertoo The Guardian -lehti.

Veteen imeytettyä kasvihuonekaasua upotettiin 400 - 500 metriä syvälle maan alle basalttikallioon. Tutkijat totesivat, että kaksi vuotta myöhemmin 95 prosenttia aineesta oli kivettynyt. Basalttikalliota on runsaasti eri puolilla maailmaa. Kivettynyt CO2 ei lähde helposti vapautumaan. Islannissa ei myöskään havaittu merkkejä siitä, että maanalaiset mikrobit alkaisivat muuttaa karbonaattia metaaniksi, vielä pahemmaksi kasvihuonekaasuksi.

Taiteilijan näkemys asteroidialuksesta.
Taiteilijan näkemys asteroidialuksesta.Made In Space / NASA

Mielikuvituksellinen suunnitelma: Asteroidista avaruusalus

Kaliforniassa toimiva Made in Space -yhtiö on keksinyt hurjan suunnitelman, jolla se aikoo saada asteroidit lentämään haluttuun paikkaan kaivostoimintaa varten.

Avaruusalusasteroidi toimisi yksinkertaisella mekaniikalla. Sen tietokone saattaisi muistuttaa antiikin Kreikassa kehitettyä Antikytheran konetta. Voimanlähde taas voisi olla jonkinlainen katapultti, joka viskoisi kivenjärkäleitä haluttuun suuntaan ja työntäisi samalla asteroidia vastakkaiseen suuntaan.

Isonuijasammalen istutuksia suolla
Isonuijasammalen istutukset voivat hyvin talven jälkeen.Sanna Laaka-Lindberg / ESCAPE-hanke, LUOMUS

Laboratoriosammal selvisi ensimmäisestä talvestaan suolla

Laboratoriossa kasvatettu erittäin uhanalainen isonuijasammal on selvinnyt ensimmäisestä talvestaan Hattulan Peurasuolla. Keväällä suolle istutetuissa isonuijasammaleen taimissa oli jo muutamia sukusolupesäkkeitä. Jos hyvin käy, niin ne voivat kesällä hedelmöittyä ja tehdä itiöpesäkkeitä.

Keväällä samalle suolle on istutettu vielä lisää saman sammalen taimia.

PET-kuva ihmisvartalosta
Toni Pitkänen / Yle

Uudet syöpälääkkeet antavat toivoa, mutta ovat kalliita

Syövän lääkehoidot ovat viime vuosien aikana kehittyneet huomattavasti. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten etäispesäkkeitä lähettäneen munuaissyöpäpotilaan eliniän ennuste oli noin 14 kuukautta ja nyt puhutaan 28–30 kuukaudesta.

Lääkkeistä saadaan saadaan apua myös muun muassa melanoomaan ja keuhkosyöpään. USA:ssa on otettu käyttöön myös Hodgkinin tautiin tehoava lääke. Ehkä merkittävin lääkekehityksen tulos on rintasyövän hoitoon tulossa oleva biologinen kaltaislääke eli biosimilaari. Se on lääke, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa, mutta poikkeaa rakenteeltaan alkuperäisestä.

Nuori tyttö ja susi lumimaisemassa joen rannassa. Tyttö pitelee nauraen kiinni suden hampaista.
Susia kesytetään tänäkin päivänä. Rich löytyi hylättynä poikasena valkovenäläisestä kansallispuistosta vuonna 2002. Kuvassa Rich on yhdeksän kuukauden ikäinen ja leikkii puiston eläintutkijan tyttären Tanja Djatšenkon kanssa. Viktor Dratšev / EPA

Koiran mutkikkaaseen evoluutioon saatiin tolkkua

Tutkijoita pitkään mietittänyt kysymys paikasta, jossa koira alkujaan kesytettiin, näyttää saaneen vastauksen laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa verrattiin arkeologisista kaivauksista saatuja tietoja eri puolilta maailmaa. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että koira kehittyi alkujaan kahdesta eri susikannasta kaukana toisistaan.

Koirien kesyyntyminen tapahtui Euraasian mantereen vastakkaisilla reunoilla. Itäisen kannan koiria tuli ihmisten mukana länteen, kun he vaelsivat Eurooppaan. Erossa toisistaan kannat kehittyivät sukupolvi sukupolvelta eri suuntiin.

Satuiluksi epäilty kertomus sähköankeriaan tappamasta hevosesta osoittautui todeksi

Biologi ja tutkimusmatkailija Alexander von Humboldt kuvasi yli 200 vuotta sitten Etelä-Amerikassa sattuneen tapauksen, jossa sähköankeriaat hyppäsivät vedestä ja surmasivat hevosen. Von Humboldtin jälkeen kukaan ei ole kuvannut vastaavaa, joten kertomusta on epäilty vilkkaan mielikuvituksen tuotteeksi.

Tuore tutkimus vahvistaa kuitenkin havainnon. Sähköankeriaat luultavasti käyttävät sähköhyökkäystä itsensä puolustamiseen Amazonin kuivan kauden aikana. Silloin ne voivat jäädä jumiin pieniin lammikoihin, joissa ne ovat vaarassa joutua petojen saaliiksi.

Havainnollistaakseen efektiä tutkijat päällystivät muovisen käsivarren ja krokotiilin pään sähköä johtavalla metallilla ja LED-valoilla, jotka syttyivät kirkkaasti sähköankeriaan hyökkäyksen tuottamasta jännitteestä. Uutinen ja video sähköankeriaan iskusta löytyvät täältä.