Analyysi: OP:n terveysrönsy voi olla tulevaisuuden ydinbisnestä

OP-ryhmä kertoo ryhtyvänsä terveydenhoitajaksi ja sanoo eri toimialojen välisten raja-aitojen olevan muutenkin vanhakantaista ajattelua. Samalla finanssitavaratalo hajauttaa riskejään, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.

talous
Osuuspankin pääkonttori Helsingin Vallilassa.
Osuuspankin pääkonttori Helsingin Vallilassa.Henrietta Hassinen / Yle

Lähinnä finanssitalona tunnettu OP-ryhmä tarttuu kokonaan uuteen ja varmasti kasvavaan toimialaan. Kolme vuotta sitten perustettu ensimmäinen vakuutusyhtiön omistama OP:n Oma -sairaala on tuottanut hyviä kokemuksia ja nyt terveydenhoitoalasta otetaan entistä päättäväisempi ote.

Muutamassa vuodessa OP:lla on viisi omaa sairaalaa ja koko maan kattava lääkäriasemien verkosto.

Mutta miksi finanssitalo haluaa rönsyillä?

Suomen suurimman finanssiryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo hätkähtäneensä pari vuotta sitten siihen, “että näillä eväillä ei pärjätä”. Hänen mukaansa perinteiselle pankille ja vakuutusyhtiöille ei ole kohta enää kysyntää.

Digimaailmassa kilpailua tulee kotimaasta, ulkomailta ja kokonaan uusilta toimialoilta. Amerikkalainen PayPal-maksujärjestelmä kerää verkossa suomalaisiakin asiakkaita ja norjalainen lentoyhtiö Norwegian tarjoaa lainaa selkosuomeksi.

Jotain on pakko tehdä, OP:ssa mietittiin.

Ikääntyvä Suomi takaa, että terveydenhoito ja hyvinvointi ovat varmoja kasvualoja. Nyt OP haluaa asettua “uudenlaiseksi toimijaksi” julkisen ja yksityisen terveydenhuollon väliin.

Liituraita-finanssijätti valkotakkien keskellä voi vaikuttaa rönsyilyltä, mutta pankkipuolella sitä voi sanoa myös riskien hajauttamiseksi.

Osuuspankilla on vankka markkina-asema maaseudun bisneksissä. Siellä kasvunäkymät eivät ole häikäiseviä. Suomi kaupungistuu ja maaseudun kiinteistöt menettävät arvoaan, paikoitellen enää ei ole edes menetettävää. Mutta terveyspalveluja tarvitsevista kansalaisista ei ole pulaa nyt, eikä pitkään aikaan.