Kaivos ja tykkipatteristo – arkeologit kaivavat historiaa esiin nyt sutien sijaan kauhurilla

Pääkaupunkiseudun täydennysrakentaminen tietää paljon töitä myös kulttuuriperintöä tutkiville arkeologeille. Helsingissä on kaivettu esiin ja dokumentoitu tällä viikolla ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteristo ja rautamalmikaivos. Molempien päälle on tulossa uusia taloja.

Kotimaa
Luoteis-Helsingissä on ollut kaivostoimintaa 1800-luvulla. Nyt arkeologit ovat tutkineet vedestä ja roinasta tyhjennetyt vanhat rautamalmikuilt dokumentointia varten. Alueelle rakennetaan uusi Kuninkaantammen asuinalue.
Varpu Helpinen / Yle

Arkeologia ei ole vain pullasudilla puhdistamista ja pronssi- tai rautakautta, vaan myös kaivinkonehommia ja uudempaa historiaa. Helsingin Vuosaaressa kaivettiin tällä viikolla kaivinkoneella esiin kerrostalojen välistä ensimmäisen maailmansodan aikaista tykkipatteristoa. Myös Luoteis-Helsingin Kaarelassa tarvittiin koneiden apua 1800-luvun rautamalmikaivoksen kaivamisessa esiin puiden juurten, kivien, humuksen, roinan ja veden alta.

Molemmille paikoille on suunniteltu täydennysrakentamista: Vuosaareen kerrostalo, Kaarelaan kokonainen uusi Kuninkaantammen asuinalue 5 000 asukkaalle.

Molemmat muinaismuistolain suojaamat kohteet dokumentoidaan tarkasti, jonka jälkeen Helsingin kaupunginmuseo päättää, saako niiden päälle rakentaa.

– Tykkipatteristo oli räjäytetty osittain, mutta löysimme suojahuoneen. Mittasimme tykkipatteriston tarkasti ja meillä oli takymetri, joten saimme sijoitettua sen tarkasti kartalle. Otimme digitaalikuvia ja lisäksi teemme 3D-mallin, jota voidaan sitten pyöritellä ja tutkia tarkemmin, tutkija Satu Koivisto Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksiköstä kertoo.

Betonista suojahuonetta piti dokumentoida turvaetäisyydeltä, koska murtuva betoni ja valuva hiekka olisivat saattaneet pettää.

Nyt tykkipatteristo on jo peitetty turvallisuussyistä.

Luoteis-Helsinki oli kaivoskaupunki

Toisella puolella pääkaupunkia, Luoteis-Helsingin Kaarelassa, 8 metriä syvän kaivoskuilun pohjalta löytyi 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia hirsisiä tikasrakenteita. Niitä ei kuitenkaan kelpuutettu museoon, mutta ne kuvattiin kuoppien lisäksi.

Kaikkiaan kaivoskuoppia löytyi kolme.

– Niistä on jyrsitty malmia ensin 1700-luvulla ja myöhemmin systemaattisemmin 1800-luvulla. Koko Luoteis-Helsingin kolkka on ollut aikamoinen kaivoskaupunki siihen aikaan, sanoo tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksiköstä.

Suurimmasta kuopasta löytyi yllättäen myös aika uusi poranterä.

– Meitä hämmensi, kun kuopan pohjalta löytyi 3-metrinen poranterä, joka vastaa toisen maailmansodan ajan kaivosporia. Olisiko kuitenkin viime sotien aikaan tai niiden jälkeen, kun on varmaan ollut metallista pula ja kun kaivostoimintaa taas heräteltiin Suomessakin, käyty uudelleen kokeilemassa, löytyykö Kaivokselasta vielä rautamalmia? pohtii tutkija Vesa Laulumaa.

Hän aikoo vielä selvittää tätä asiaa ennen kuin kokoaa kaivoskuiluista loppuraportin.

Muuttovirta pääkaupunkiin työllistää arkeologejakin

Pääkaupunkiseudun täydennysrakentaminen työllistää nyt tutkijoita.

– Näitä kaavamuutoshankkeita tuntuu olevan tosi paljon meidänkin ohjelmassa tänä kesänä. Jo kaavan suunnitteluvaiheessa kulttuuriperintö otetaan huomioon. Jos näillä alueilla sijaitsee tunnettuja kohteita tai on jokin vinkki tai tunne siitä, että siellä saattaa sijaita vielä tuntemattomia kohteita, sitten me menemme paikalle ja teemme kartoituksia tai kaivauksia, jotta suunnitelmia voidaan jatkaa, Museoviraston tutkija Satu Koivisto toteaa.

Ajantasaisista tietoa Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden meneillään olevista tutkimuksista saa Facebook-sivulta (siirryt toiseen palveluun). Jo päättyneistä kiinnostavista kenttätutkimuksista saa tietoa esimerkiksi Monttu auki -kirjasta. (siirryt toiseen palveluun)