Mummonorsun läsnäolo auttaa poikasta selviytymään

Aasian norsujen parissa isoäideillä on merkittävä rooli. Isoäitinorsut voivat olla erityisen tärkeitä tyttärille, jotka ovat ennestään kokemattomia poikasten hoidossa, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

luonto
Aasian norsu
Virpi Lummaa

Mummonorsun läsnäolo parantaa aasian norsun poikasten mahdollisuuksia selvitä hengissä, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että näin on ainakin Myanmarin norsuyhteisöissä.

Tutkimuksissa selvisi, että alle 20-vuotiaiden norsuemojen poikasilla oli kahdeksan kertaa alhaisempi kuolleisuusriski viiteen ikävuoteen mennessä, jos mummo eli samalla alueella poikasen kanssa, verrattuna niihin poikasiin, joiden mummo ei ollut läsnä.

Lähellä olevat isoäidit lyhensivät myös tyttäriensä synnytysvälejä. Emolle syntyi enemmän poikasia, jos mummon oli lähistöllä.

Isoäitinorsut voivat olla erityisen tärkeitä tyttärille, jotka ovat ennestään kokemattomia poikasten hoidossa.

Virpi Lummaa

– Isoäitinorsut voivat olla erityisen tärkeitä tyttärille, jotka ovat ennestään kokemattomia poikasten hoidossa. Vanhemmat tyttäret puolestaan ovat jo saaneet tarpeeksi kokemusta poikasten kasvatuksesta onnistuakseen ilman lähistöllä olevan äidin apua, akatemiaprofessori Virpi Lummaa toteaa.

Norsut elävät naaraiden ja poikasten muodostamissa usean sukupolven ryhmissä. Norsut voivat elävät jopa 80-vuotiaiksi.

Turun yliopiston tutkimusryhmä sai käyttöönsä ainutlaatuisen pitkän aikavälin aineiston Myanmarin työläisnorsuista, joita käytetään puuteollisuuden tarpeisiin tiikkimetsiköissä.

Isoäitinorsuista voisi olla apua myös eläintarhoissa

Mummonorsuista voisi olla myös apua eläintarhoissa, joissa poikaskuolleisuus on suurta. Jopa puolet eläintarhojen norsunpoikasista menehtyy ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Myös lisääntymisongelmat ovat tavallisia.

– Tutkimustulos mummonorsujen roolista on merkittävä uhanalaisen lajin suojelun kannalta. Eläintarhoissa usean sukupolven laumat ovat harvinaisia ja yksilöiden siirtäminen eläintarhojen välillä on tavallista, tutkija Mirkka Lahdenperä toteaa.

– Kokeneet isoäitinorsut voisivat olla eläintarhoissa avainasemassa parantaen poikasten todennäköisyyttä selvitä ja naaraiden lisääntymistä. Luonnonsuojelijat ja vankeudessa elävien norsujen hoitajat voisivat mahdollisesti kasvattaa norsupopulaatioita pitämällä mummonorsut jälkeläistensä kanssa, kuten villeinä elävillä norsuilla, Virpi Lummaa huomauttaa.

Tutkimustulokset myös näyttävät, että salametsästyksen estäminen olisi tärkeää, etenkin kun salametsästys kohdistuu vanhoihin suurikokoisiin naaraisiin. Näiden yksilöiden olemassaolo on monin tavoin elintärkeää nuoremmille sukupolville.

Aasian norsu on uhanalainen laji. Niiden määrä on pudonnut noin puoleen viimeisten sukupolvien aikana ja arvioiden mukaan villinä elää enää noin 38 500–52 500 norsua.

Lähteet: Turun yliopiston tiedote