1. yle.fi
  2. Uutiset

Viisumipakko Britanniaan ja potkut puolalaiselle putkimiehelle – mikä Brexit ja mitä sen jälkeen?

Ensi viikolla britit päättävät kansanäänestyksessä, lähteekö Britannia EU:sta vai ei. Mitä se merkitsee suomalaiselle turistille, itäeurooppalaiselle vierastyöläiselle, Britannian ja Euroopan taloudelle? Tässä paketissa etsitään vastauksia niihin ja muihin kysymyksiin.

Ulkomaat
Heathow'n terminaalin kylttejä, jotka ohjaavat maahantulijoita eri jonoihin passinsa perusteella.
Kysytäänkö tässä jonossa Heathrow'n lentokentällä jatkossa passin lisäksi viisumia? Apulaisoikeusministeri Dominic Raabin mukaan se on mahdollista. Andrew Cowie / EPA

Jos Britannia eroaa EU:sta, näkyykö se suomalaisen turistin Lontoon-piipahduksella?

Entä vaikuttaako se britin aurinkolomaan Espanjassa? Ei tietenkään, sanoivat sekä eron kannattajat että vastustajat. Eron kannattajien mielestä sellaisen mainitseminenkin oli silkkaa pelottelua – kunnes eroa kannattava apulaisoikeusministeri Dominic Raab alkoi viime kuussa puhua viisumeista.

Raabin mukaan viisumivapauden poistaminen todella olisi yksi asioista, joista Britannia ja EU eron yhteydessä neuvottelisivat. Hänen mukaansa Britannian turvallisuus edellyttää, että vapaata liikkumista rajoitetaan. Se voisi tarkoittaa viisumipakkoa myös suomalaisille ensi kertaa yli sukupolveen.

Yllättävä käänne kertoo, miten epävarmoin tiedoin britit joutuvat äänestämään. Kysymys on yksinkertainen: erotako EU:sta vai ei? Mutta mitä kaikkea, huonoa tai hyvää, eroaminen käytännössä tarkoittaisi? Siihen ei ole vastauksia, joista kaikki olisivat yhtä mieltä.

I Love London -T-paitoja ja -kasseja katukaupassa viiden punnan hintaan.
Turisti saattaa saada T-paidan matkamuistoksi Lontoosta aiempaa halvemmalla, jos Brexit syö punnalta arvoa euroon verrattuna. Andy Rain / EPA

Mikä "Brexit"?

Brexitissä yhdistyvät Britannian nimi ja "exit" eli poistuminen. Malli oli jo olemassa: "Grexit" = Greece + exit, joka syntyi, kun alettiin keskustella, erottaisiko EU syviin talousvaikeuksiin ajautuneen Kreikan.

Kuka saa äänestää, kuka päättää?

Juhannuksen aatonaattona 23.6. järjestettävään kansanäänestykseen saavat osallistua Britannian kansalaisten lisäksi Britanniassa asuvat Kansainyhteisön ja Irlannin tasavallan kansalaiset. Äänioikeutettuja on yli 44 miljoonaa.

Uurnat sulkeutuvat keskiyöllä Suomen aikaa, ja tuloksia saadaan tipoittain juhannusaaton aamun tunneista alkaen.

Kansanäänestys on neuvoa-antava. Teoriassa parlamentti voisi siis päättää toisin kuin kansa. Käytännössä mikään puolue tuskin ryhtyisi moiseen poliittiseen itsemurhaan.

Yksikään maa ei ole eronnut – miksi Britannia?

Kansanäänestysvaatimus on ollut Britannian parlamentissa esillä tuon tuosta 1980-luvulta asti. Paineet ovat kasvaneet sen jälkeen, kun EU:hun liittyneistä entisistä sosialistimaista alkoi vapaan liikkuvuuden myötä tulla Britanniaan yhä enemmän työvoimaa, "puolalaisia putkimiehiä".

EU-maiden kansalaisia on Britanniassa töissä nyt ennätysmäiset 2,1 miljoonaa eli lähes seitsemän prosenttia työvoimasta. Heidän määränsä ja mahdolliset sosiaalietuutensa ovat iso kipukohta brittien EU-suhteessa.

Pääministeri David Cameron sanoi viime vaalien kampanjassaan, että konservatiivipuolue neuvottelee Britannian ja EU:n suhteet uuteen kuosiin ja antaa kansan sitten ratkaista, jääkö Britannia EU:hun vai ei. Neuvottelut käytiin tämän vuoden alussa. Tästä voit lukea, mitä Cameron Brysselistä haki ja mitä hän sai.

Kuka ajaa eroa?

Brexitin äänekkäin puolestapuhuja on itsenäisyyspuolue UKIP. Britannian sisäpolitiikassa se on vähäinen tekijä, mutta toissa vuoden EU-vaalit UKIP voitti.

Eron kannalla on myös puolet brittiparlamentin konservatiiveista. Hallituksen ministereistäkin viisi haluaa eroa. Viisumivapauden kyseenalaistanut apulaisoikeusministeri Raab kuuluu suorastaan erokampanjan johtajiin.

Nigel Farage ilmeilee lihatiskin takana. Vieressä kannattajia, joiden kylteissä lukee englanniksi: "Haluamme maamme takaisin".
UKIP-puolueen johtaja Nigel Farage kampanjoi Brexitin puolesta lihakaupassa Ramsgatessa viime viikolla.Facundo Arrizabalaga / EPA

Kuka haluaa jäädä?

Pääministeri Cameronin lisäksi valtaosa hänen hallituksestaan kannattaa jäsenyyden jatkamista, kuten myös työväenpuolue, Skotlannin kansallispuolue ja liberaalidemokraatit, vaikka kansanedustajissa on joitakin eron kannattajia.

Talouselämän edustajien kanta on ollut harvinaisen yksimielinen: ero olisi taloudellisti huono asia kaikille osapuolille ja voisi aiheuttaa epävarmuutta pitkään.

Kansalaisten mielipide on kyselyjen perusteella jakautunut varsin tasan. Kantaansa päättämättömien määrä on edelleen ratkaisevan suuri.

Jos Britannia päättää erota, miten se tapahtuu?

Britannian hallitus ilmoittaa eropäätöksestä Eurooppa-neuvostolle. Sitten neuvotellaan EU:n ja Britannian laajan sopimusverkoston purkamisesta. Neuvotteluaikaa on kaksi vuotta.

Samaan aikaan Britannian on ruodittava myös kansallista lainsäädäntöään eli päätettävä, mitkä EU-päätösten nojalla säädetyt lait säilytetään ja mitä puretaan tai muutetaan.

Viisi miestä kannattelee kylttekä, joissa lukee puolaksi ja englanniksi, että kaikkien maitten siirtolaisten tulisi yhdistyä. Taustalla parlamenttitalo ja sen kellotorni Big Ben.
Britanniassa työskentelevistä EU-kansalaisista eniten on Puolasta. Viime kesänä muutama heistä järjesti Lontoossa parlamenttitalon edessä mielenosoituksen, jossa vastutettiin rasismia ja kehotettiin kaikkia vierastyöläisiä yhdistymään.Facundo Arrizabalaga / EPA

Miten ero vaikuttaisi Britanniaan?

Tästä kyllä- ja ei-leiri ovat voimakkaasti eri mieltä. Brexitiä kannattavat uskovat, että byrokratia vähenisi ja valtio vaurastuisi. Eron vastustajien mukaan edessä olisi talouden alamäki niin maalle kuin kansalaisille. Pääministeri Cameron on kuvannut mahdollista eroa askeleeksi pimeään.

Keskeisin kysymys Britannian talouden kannalta kuuluu, olisiko maalla joillakin ehdoilla edelleen pääsy yhteismarkkinoille. Brexitin kannattajat eivät usko, että kaupan ovet sulkeutuisivat.

Brysselistä on kuitenkin varoitettu luottamasta siihen, että pullasta voisi noukkia pelkät rusinat. Britannian on turha odottaa, että sitä kohdellaan silkkihansikkain, kuuluu EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kielikuva.

Yhteismarkkinat ja kysymys EU-maiden työläisistä ovat saman asian eri puolia. Jos Britannia on yhä osa yhteismarkkinoita, säilynee myös EU-kansalaisten oikeus työskennellä Britanniassa. Jos Britannia puolestaan panee rajat kiinni EU:n työväeltä, odotettavissa on samanlaista kohtelua briteille EU-maissa.

Työn ja kaupan lisäksi vaikutuksia olisi luultavasti muun muassa terveydenhoidossa – esimerkiksi sille isolle brittieläkeläisten joukolle, joka on asettunut Espanjaan. Muissa EU-maissa elää kaikkiaan noin 1,2 miljoonaa brittiä.

Kinnock hymyilee kannattajien keskellä. Nuori nainen ottaa selfietä.
Työväenpuolueen entinen johtaja Neil Kinnock poseeraa Britannian EU-jäsenyyden kannattajien joukossa tässä kuussa Lontoossa. Will Oliver / EPA

Kasvaisiko Lontoon-turistin matkakassa?

Punnan kurssia Brexit todennäköisesti haukkaisi selvästi ainakin ensialkuun. Yksi vihje valuuttamarkkinoiden reaktiosta saatiin helmikuussa, kun Lontoon tuolloinen pormestari, vaikutusvaltainen Boris Johnson ilmoitti tukevansa EU-eroa. Punnan arvo putosi alimmilleen seitsemään vuoteen.

Puntaa pidetään jo muutenkin erittäin yliarvostettuna valuuttana, joten paineita kurssin laskuun on joka tapauksessa.

Mitä EU menettäisi?

Brittejä on noin 60 miljoonaa. Ilman heitä EU-alueen väkiluku putoaisi lähes 13 prosenttia. Bruttokansantuote pienenisi runsaat 16 prosenttia, ja unioni menettäisi kolmanneksi suurimman nettomaksajansa.

Myös EU:n rakenteet natisisivat, kun unionista ensi kertaa lähtisi jäsen laajentumisen sijasta. Eroamisen mahdollisuus kirjattiin vuonna 2007 allekirjoitettuun Lissabonin sopimukseen, mutta tuolloin tuskin ajateltiin, että artikla tulisi käyttöön.

Brysselissä Britannia on ollut vaikutusvaltainen tasapainottaja suurten Saksan ja Ranskan rinnalla. Suomelle Britannia on ollut EU-poltiikassa tärkeä kumppani, ja kauppakumppanina se on kuudenneksi suurin. Suomesta on vaikea löytää asiantuntijoita, joiden mielestä Brexit olisi Suomelle yhdentekevää, saati etu.

Lue seuraavaksi