Tutkimus: Alkuihminen tuli alas puusta, koska puut kävivät vähiin

Tutkijat ovat ensi kertaa analysoineet kasvillisuutta ihmisen syntysijoilla Itä-Afrikassa aina 24 miljoonan vuoden taakse. Sedimenttinäytteiden perusteella ruohikko syrjäytti puut samaan aikaan, kun ihmiseksi kehittyvä otus otti ensimmäisiä askeliaan.

Ulkomaat
Nainen ja tyttö katselevat lasivitriinissä makaavaa osittaista luurankoa.
Turkanan poikana tunnettu Homo erectus -lajin edustaja eli 1,6 miljoonaa vuotta sitten Itä-Afrikassa ruohikkomailla. Hänen osittainen luurankonsa on Kenian kansallismuseossa Nairobissa. Kevin Krajick/Lamont-Doherty Earth Observatory

Ruohonleikkuria lykkäävän hikisen kesälomalaisen ei kannata kirota ruohon ripeää kasvua, sillä ilman ruohikkoa hän ei ehkä edes kävelisi kahdella jalalla. Näin voi päätellä tuoreesta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Se on yhä vahvempi tuki teorioille, joiden mukaan alkuihminen laskeutui puusta, koska Itä-Afrikan metsät harvenivat ruohikon tieltä.

Newyorkilaisen Columbian yliopiston tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että savannien yleistyminen seitsemän miljoonaa vuotta sitten pakotti ihmisen suvun tekemään ratkaisuja, joka käynnisti kehityksen kohti suuria aivoja ja yhteistyökykyä.

Vielä apinoilta näyttäneiden otusten oli pakko tulla maan kamaralle, nousta kahdelle jalalle sekä totutella uuteen ruokavalioon ja uudenlaisiin metsästystapoihin, tutkijat päättelevät.

Ilmastonmuutos suosi ruohoa

Aiemmin on kyetty kurkistamaan vain neljän milljoonan vuoden takaiseen kasvillisuuteen, mutta Pnas-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistua tutkimusta varten kairattiin 24 miljoonan vuoden edestä sedimenttejä. Kerrokset ovat säilyneet koskemattomina nykyisessä merenpohjassa Koillis-Afrikan rannikolla.

Analyysi kertoi, että vielä kymmenen miljoonaa vuotta sitten ruohoa oli vähän ja metsää paljon. Otuksilla, jotka eivät vielä olleet erkaantuneet simpansseihin johtavasta sukulinjasta, ei ollut mitään syytä päästää otettaan oksista.

Sitten ruohikko alkoi vallata hitaasti alaa, 7–8 prosenttia kunkin vuosimiljoonan aikana. Syynä oli ilmeisesti ilmastonmuutos, tutkivat arvelevat.

Uudessa tilanteessa opittiin työnjakoa

Ruohikko oli aluksi luultavasti pelkkiä pieniä tilkkuja, mutta yleistyessään se ohjasi hominidien kehitystä, sanoo tutkimusta johtanut Kevin Uno.

Geneettisten tutkimusten perusteella hominidien, ihmisten ensimmäisten sukulaisten, uskotaan eronneen simpanssien kehityslinjasta 6–7 miljoonaa vuotta sitten.

Uno päättelee, että ruohikossa ihmiset paitsi nousivat jaloilleen, niin myös oppivat jakamaan töitään: jotkut karkottivat hyeenoja heittelemällä niitä kivillä, ja toiset syöksyivät nappaamaan hyeenojen saaliin. Siten virisi kehitys, joka 200 000 vuotta sitten johti meidän esivanhempiemme syntymiseen.