Ilmiantaminen ei sovi heikkohermoisille: Urakehitys voi tyssätä, bisnes kadota ja uhkauksia tulee

Suuren lahjusvyyhdin selvittämistä auttaneen rakennusliikkeen toimitusjohtaja Jussi Aho toivoo, että rikoksesta ilmoittavan asemaa parannettaisiin Suomessa.

talous
Jussi Aho
Rakennusliike Firan toimitusjohtaja Jussi Aho oli avainasemassa suuren lahjusvyyhdin selvittelyn etenemisessä. Jouni Immonen / Yle

Jussi Aho myöntää, että kyse oli kovasta paikasta.

Aho työskentelee vantaalaisen rakennusalan yrityksen Firan toimitusjohtajana. Fira oli palkannut vuonna 2009 uuden työpäällikön, jonka toiminta herätti kuitenkin epäilyksiä.

– Teimme sisäisen tarkastuksen, jossa tuli selvä näkemys siitä, että kysymyksessä on todennäköisesti rikoksia. Teimme päätöksen, että haluamme nämä rikokset pysäyttävää pysyvästi, Aho kertoo.

Aho teki asiasta tutkintapyynnön vuonna 2012. Hänen keräämänsä tiedot osoittautuivat lopulta kullanarvoisiksi poliisille. Tietojen avulla poliisi pääsi etenemään laajassa Helsingin kaupungin rakennusvirastoa ja rakennusliikkeitä koskevassa lahjustutkinnassaan.

Tapauksen tiimoilta on ollut epäiltynä yli 30 ihmistä.

Vuotajan riskit ovat suuret

On hyvin poikkeuksellista, että suomalaisen yhtiön toimitusjohtaja marssii poliisin luokse ja jättää tutkintapyynnön oman yrityksensä toimintaan liittyen.

Aho toimi tapauksessa ”pilliinpuhaltajana”, eli ihmisenä, joka päättää tehdä epäillyistä rikoksista ilmoituksen viranomaisille.

Viime vuosina maailmalla on useita tapauksia, joissa rikollisista tai muuten kyseenalaisia toimista tietoja julkisuuteen vuotaneet ihmiset ovat sankarin viitan sijaan huomanneet joutuvansa syytettyjen penkille. Esimerkiksi niin sanottujen Panaman papereiden vuotaja on kertonut pelkäävänsä joutuvansa kokemaan Edward Snowdenin kohtalon.

Snowden vuoti Yhdysvaltain tiedusteluelimen NSA:n verkkovakoiluja koskevia tietoja lehdistölle. Yhdysvallat haluaa hänet oikeuteen. Snowden on olosuhteiden pakosta jäänyt jumiin Venäjälle.

Vuotajille voi aiheutua monenlaisia ongelmia myös mittakaavaltaan pienemmissä tapauksissa, kuten vaikka korruptioepäilyistä kerrottaessa.

Ahon mielestä rikoksesta ilmoittajien asemaa tulisi parantaa myös Suomessa.

– Riskin ja tuoton suhde on epätasapainossa, eli ilmoittajalle seuraa varsin suuret riskit. Siinä on maineeseen, uraan, henkilökohtaiseen elämään ja vahingonkorvauksiin liittyviä riskejä.

– Kun riskilistaa katsoo, niin se on pidempi kuin hyötylista, Aho sanoo.

Aholle omassa yrityksessä paljastunut korruptiotapaus oli paitsi raskas, myös silmiä avaava kokemus. Nykyisin yhtiössä jokaiselle työntekijöille annetaan vuosittain eettistä koulutusta.

– Eettisyys tarkoittaa sitä, että toimitaan kaikissa olosuhteissa asiallisesti, läpinäkyvästi, vastuullisesti ja ihmisiä kunnioittavasti, Aho sanoo.

Pilliinpuhaltajien asemaan parannusta?

Rikoksesta ilmoittavien asema on Suomessa huonompi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, sanoo korruptionvastaisen järjestön Transparencyn puheenjohtajana aiemmin toiminut Erkki Laukkanen.

Sisäministeriön vastuulla olevassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa on kuitenkin otettu tavoitteeksi ”helpottaa nimetöntä / luottamuksellista ilmoittamista korruptioepäilystä”.

Lähivuosina selviää, mitä kirjaus käytännössä tarkoittaa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2017–2019 välisenä aikana.

Suomi ei lukeudu maihin, joissa korruption paljastaminen aiheuttaa välittömän uhan jopa hengenmenetyksestä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei kostotoimenpiteitä tapahtuisi myös meillä.

Mitä riskejä siitä voi olla, että lähtee ilmoittamaan rikoksista?

– Kyllä siitä seuraa yleensä jotain ikävää. Asia on tutkimatta Suomessa, joten tarkkoja seurauksia on mahdoton sanoa. Mutta muista maista tiedämme, että riippumatta siitä miten rikoksen ilmoittajan suojelu on hoidettu, niin kostotoimenpiteitä hyvin usein tulee, SAK:n ekonomistina työskentelevä Erkki Laukkanen sanoo.

Rikoksesta ilmoittaminen voi johtaa urakehityksen tyssäämiseen, liiketoimien vähentymiseen tai jopa suoranaiseen uhkailuun.

Erkki Laukkanen
Erkki Laukkanen toimi aikaisemmin korruptionvastaisen Transparencyn Suomen-osaston puheenjohtajana.SAK

”Suomen ongelma on rakenteellinen korruptio”

Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on vuodesta toiseen maailman vähiten korruptoituneiden maiden listalla kärkisijoilla.

Erkki Laukkasen mielestä kansainväliset vertailut antavat kuitenkin Suomesta turhan ruusuisen kuvan.

– Suomessa ei ole niin sanottua katukorruptiota, joka on avointa lahjontaa. Sitä Suomessa on todella vähän, mihin myös hyvä maineemme perustuu, Laukkanen sanoo.

Suomen ongelmana ovat Laukkasen mukaan sen sijaan rakenteellinen ja poliittinen korruptio. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että ihmiset käyttävät hyväkseen valta-asemaansa ja myöntävät itselleen tai lähipiirilleen erilaisia etuja.

Laukkasen mielestä Suomessa olisi parantamisen varaa myös korruption tunnistamisessa.

– Korruptio rinnastetaan edelleen lahjonnaksi ja sitähän se ei ole. Lahjonta on se kriminalisoitu ydin korruptiossa. Valta-asemaa voidaan väärinkäyttää monella muullakin tavalla ilman että häkki heilahtaa, Laukkanen sanoo.

Erityisen riskialttiina korruptiolle Laukkanen pitää Suomessa julkisia hankintoja kunnissa ja kuntayhtymissä. Julkisten hankintojen arvo on vuosittain yli 30 miljardia euroa. Laukkasen mielestä hankintoja avoimuutta pitäisi lisätä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä tarkentaa.

”Vakava yritystoiminta ei perustu korruptioon”

Yritysmaailmassa korruptiosta ei puhuta mielellään. Osittain tämä johtuu siitä, että yritykset eivät halua leimautua tai tulla liitetyksi lieveilmiöön.

Firan toimitusjohtaja Ahon mielestä ilmiötä ei myöskään täysin ymmärretä.

– Jokaisella yrityksellä on kuitenkin riski joutua väärinkäytösten kohteeksi. Yritysjohto joutuu miettimään tulevaisuudessa yhä parempia keinoja, joilla riskejä voidaan torjua ja miten epäilyttävistä asioista ilmoitetaan viranomaisille, Firan toimitusjohtaja Aho sanoo.

Aho kertoo, että tutkintapyynnön tekoa seurannut asian selvittely lisäsi hänen luottamustaan suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta kohtaan.

Yritysmaailmassakin mädät omenat ovat harvinaisia.

– Itselläni on hyvin vakaa käsitys siitä, että mikään vakava yritystoiminta ei perustu korruptioon, Aho sanoo.