Supersunnuntai päätti politiikan täyttämän viikonlopun

RKP:n johtoon nousi ensimmäistä kertaa nainen, Vanhasesta virallisesti keskustan presidenttiehdokas, Orpo haluaa yhtenäistää jakautuneen kokoomuksen, vasemmistoliiton Andersson suomi voimakkaasti kilpailukykysopimusta.

politiikka
Kokoomuksen puoluekokous.
Kokoomuksen puoluekokous järjestettiin Lappeenrannassa.Petteri Paalasmaa / AOP

Politiikan penkkiurheilijoiden unelmaviikonloppu huipentui sunnuntaina, kun keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja RKP olivat viimeistä päivää koolla eri puolilla Suomea. Sunnuntaina riitti vielä jännitystä, kun RKP äänesti uudesta puheenjohtajasta ja lauantaina valitut Petteri Orpo sekä Li Andersson valottivat suunnitelmiaan kokoomuksen ja vasemmistoliiton johdossa.

Henriksson rikkoi lasikaton, Nato-jäsenyys RKP:n tavoitteeksi

Ennakkosuosikkina RKP:n puheenjohtajavaaliin lähtenyt Anna-Maja Henriksson vastasi odotuksiin ja päihitti kilpailijansa kansanedustaja Anders Adlercreutzin ja puolueen nuorisojärjestön johtajan Ida Schaumanin.

Entinen oikeusministeri Henriksson sai vaalin ensimmäisellä kierroksella 133 ääntä, mikä oli yli puolet kaikista äänistä. Schauman jäi 67 ääneen ja Adlercreutzia tuki 54 puoluekokousedustajaa.

Puheenjohtajakilpailun perusteella 52-vuotias Anna-Maja Henriksson aikoo siirtää RKP:ta nykyistä keskemmälle. Ykkösasioita hänelle ovat sosiaali- ja koulutuskysymykset sekä lapsiperheiden arki.

RKP:n puoluekokous hyväksyi sunnuntaina myös esityksen, jonka tavoitteena on viedä Suomi sotilasliitto Natoon vuoteen 2025 mennessä. RKP pitää Nato-jäsenyyden edellytyksenä kuitenkin vahvaa kansan tukea ja sitä, että jäsenyydestä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

Orpo veteli linjoja tulevaisuuden kokoomukselle

Tuoreen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan hänen kokoomuksellaan on vahva sosiaalinen omatunto vahva osaaminen talous- ja sivistysasioissa. Orpon mielestä kokoomuksen tulisi ymmärtää paremmin ihmisten arkea ja muuntaa tuo ymmärrys käytännön politiikkaan.

Orpo kertoi paiskivansa töitä sen eteen, että hän voittaa myös Alexander Stubbin ja Elina Lepomäen kannattajien luottamuksen ja yhtenäistää puolueen rivit.

– Ei sanoja vaan tekoja. Haluan takaisin kokoomuksen, josta voin olla ylpeä. Haluan kokoomuksen, joka ymmärtää paremmin kaikenlaisten ihmisten arkea ja elämää, ja osaa muuntaa tuon ymmärryksen poliittisiksi tavoitteiksi ja toiminnaksi, Orpo totesi.

Suomalaisesta keskiluokasta vaalikampanjansa aikana paljon puhuneen Orpon mukaan on rakennettava Suomi, jossa toivo kuuluu kaikille, ei vain vahvoille.

– Olemme käyneet kokoomuksessa aivan liian vähän keskustelua vähäosaisuudesta ja köyhyydestä. Tämä on suuri vahinko. Emme saa sulkea silmiämme tai sydäntämme siltä tosiasialta, että Suomessa on edelleen paljon köyhyyttä, Orpo vaati.

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja lyttäsi kilpailukykysopimuksen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvosteli suorin sanoin vastikään syntynyttä kilpailukykysopimusta puoluekokouksessa Oulussa. Lauantaina puheenjohtajaksi valitun Anderssonin mukaan sopimus tullaan muistamaan historiallisena palkansaajien asemaa heikentävänä sopimuksena.

– Kyse ei ole mistään muusta kuin oikeiston ikivanhasta tavoitteesta tehdä lisää tulonsiirtoja työnantajille, Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan työelämän kahtiajakautuminen on sekä vasemmiston että ammattiyhdistysliikkeen suurin tulevaisuuden haaste. Andersson haluaa tiivistää vasemmistoliiton ja ay-liikkeen yhteistyötä. Hänen mielestään työehtoja on heikennetty pienin askelin ja pienten ryhmien asemaa kurjistamalla.

– Nollatuntisopimukset olivat arkipäivää monille palvelualoilla työskenteleville maahanmuuttajille ennen kuin levisivät koskemaan joukkoa, joka edelleen laajenee laajenemistaan, Andersson perusteli.

Matti Vanhasen presidenttiehdokkuus varmistui

Entinen pääministeri Matti Vanhanen nimettiin sunnuntaina virallisesti keskustan presidenttiehdokkaaksi. Vanhanen on vuoden 2018 presidentinvaalien ensimmäinen ehdokas.

Vanhanen haluaa tarjota kansalle mahdollisuuden perusteelliseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Nato-jäsenyyteen hänen oma kantansa on selvä.

– En kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Tuen puoluekokouksen täällä päättämää kannanottoa. Meidän kannattaa työskennellä sen puolesta, että geopoliittinen suurtasapaino Pohjolassa säilyy niin, että sekä Suomi että Ruotsi pysyttäytyisivät sotilasliiton ulkopuolella. Se on varma omissa käsissämme oleva keino vahvistaa vakautta. Sen tausta on yksinkertainen historiallisuudessaan: Venäjän ei tarvitse pelätä, että maatamme käytettäisiin sitä vastaan kohdistettuihin vihollisuuksiin, Vanhanen julisti.

Perussuomalaisten ministereitä pommitettiin kysymyksillä

Perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa puolueen ministerit saivat panna parastaan, kuin kenttäväki tiedusteli ihmisten mieliä askarruttaneista ja huolta aiheuttaneista kysymyksistä.

Puolueaktiiveja mietitytti muun muassa Britannian mahdollinen EU-ero, tuet kotiin palanneille rauhanturvaajille, Nato-selvityksen kustannukset ja suomalaisen teollisuuden ongelmien ratkaiseminen.

Kysyttiin perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta jopa Tarton rauhan rajojen palauttamisesta.

– Hallituksessa on useita puolueita, eikä yksi puolue pysty ottamaan asiaa esiin. Valitan, Soini vastasi.