Huussin rakentajan maalaisjärkeen luotetaan – voi tehdä jopa ilman mitään lupaa

Vaikka haja-asutusalueen jätevesistä on väännetty yli 10 vuotta, on kuivakäymälän rakentaminen ja sijoittelu säästynyt poliittisilta intohimoilta. Kuivakäymälän voi rakentaa jopa ilman rakentamisilmoitusta.

ilmiöt
Pieni hirdirakenteinen kakasiovinen huussi
Heikki Rönty / Yle

Mielikuvissa pihan perän ulkohuussi edustaa monille köyhyyden syvintä olemusta, kurjuutta ja avuttomuutta nostaa elintasoaan. Toisille se taas on ekologisuuden huippu – kierrätystalouden pieni ihme, jolla saa pihan kukat kukoistamaan.

Maailma on muuttunut. 1950-luvun ulkohuussista on pitkä matka sisälle asuinrakennukseen sijoitettavaan kuivakäymälään, eikä oikein köyhällä ole varaa edes käyttää pissan ja kakan tuhkaksi polttavaa helppokäyttöistä vedetöntä vessaa.

Kuivakäymälät ovat edelleen erinomaisen hyvä vaihtoehto, sanoo Kainuun Nuotan jätevesineuvoja Sari Leinonen.

– Mökkien ensisijaiseksi vessamalliksi suositellaan edelleen kuivakäymälää.

Tarkista kunnasta luvan tai ilmoituksen tarve

Malleja on kymmeniä ja toimintaperiaatteita useampia. Yhteistä niille on se, että tiettyjä asioita pitää ajatella ennen kuin ryhtyy rakennuspuuhiin. Käymäläseura Huussi ry (siirryt toiseen palveluun) antaa hyvinkin tarkkoja ohjeita erilaisten kuivakäymälöiden valintaan, rakentamiseen ja hoitoon.

– Pitää ajatella, miten jätökset käytetään ja miten huussi tyhjennetään, että se on mukava tehdä.

Ihmiset valitsevat huussin paikan aikalailla oikein luonnostaan. Juuri kukaan ei sitä ihan rannalle halua tehdä.

– Sen olen huomannut, että kuntien ei ole sitä tarvinnut hirveästi ohjailla. Ennemminkin kannattaa tarkistaa kunnan rakennusjärjestyksestä, onko siellä joku metriraja, kuinka lähelle naapurin rajaa sen voi tehdä. Jollain kunnalla saattaa olla metrimäärä, mutta kaikilla ei ole.

Aamu Song ja Johan Olin ovat yhdistäneet halkovajan ja huussin.
Se on huussi, uskoisitko? YLE / Sari Selin

Rakennusjärjestykset vaihtelevat kunnittain. Osa kunnista ei vaadi edes ilmoituksen tekoa huussinrakentajalta, osa taas vaatii, sanoo Leinonen.

– Kainuussa esimerkiksi Ristijärven ja Hyrynsalmen kunnissa sanotaan, että ilmoitus olisi hyvä tehdä kuntaan. Siinä ajatellaan ehkä kuitenkin ennemmän naapurien kuulemista osana ilmoitusta, että naapuri on tietoinen huussista.

Ihan miten sattuu ei huussia saa kuitenkaan tehdä. Määräyksiä ja ohjeita kuivakäymälän rakentajalle voi olla kunnan rakennusjärjestyksen lisäksi jätehuoltomääräyksissä, ympäristönsuojelumääräyksissä ja terveydensuojelumääräyksissä. Myös rantakaavoituksessa voi olla tiukkojakin rajoituksia.

Puutarhaihminen erottelee virtsan erikseen

Mitä huussijätteellä voi sitten tehdä? Käytännössä se on oivallista raaka-ainetta kompostoitavaksi ja sen jälkeen maanparannusaineeksi. Yksi ihminen tuottaa vuoden aikana jopa 500 litraa virtsaa ja 50 kiloa ulostetta. Virtsa sisältää suurimman osan jätteen ravinteista.

Pääravinteiden määrät virtsassa (siirryt toiseen palveluun) ovat keskimäärin noin 4 kg typpeä, 0,37 kg fosforia ja 0,9 kg kaliumia henkeä kohti vuodessa. Typen ja kaliumin suhde on samaa luokkaa kuin monissa peltoviljelyn väkilannoitteissa tai sian lietelannassa.

– Jos on puutarhaihminen, virtsan ja ulosteen erottelu kannattaa. Tai jos huussilla on paljon käyttöä.

Erottelussa saadaan virtsa erilleen kiinteästä aineesta ja lannoituskäyttö on helpompaa. Toki virtsaa pitää laimentaa, sanoo Leinonen.

– Virtsa on aika vahvakin lannoite. Kun se erotellaan jo tekovaiheessa, niin se on puhdasta. Sitä ei tarvitse kummemmin montaa vuotta pitää ja käännellä, vaan on valmis lannoite.

Huussin reikä josta näkyy ulosteastia jätteineen.
Kompostoinnin alkumateriaalia.Heikki Rönty / Yle

Sen sijaan kiinteää huussijätettä ei saa käyttää suoraan lannoitteeksi. Siinä on ihmisille haitallisia mikrobeja, jotka hävitetään kompostoimalla jätettä pari vuotta. Jos huussijätettä ei halua käyttää itse, on sen paikka joka tapauksessa ensin kompostissa ja vasta sitten muualla.

– Jos ei ole tarpeeksi puutarhainnostusta tai ei halua käyttää sitä omassa puutarhassa, niin sen voi kompostoida muun lehtikompostin mukana ja käyttää sitä sitten muille kohteille omalla pihalla, mihin nyt tarvitsee lisämaata.

Huussi.
Sinisen värin ajatellaan pitävän kärpäset loitolla. Huussi Hietasaaren karavaaniarialueellla vuonna 2013.Elina Kinos / Yle

Ja jos kiinteää huussijätettä ei omalla pihalla tarvitse, sitä voi tarjota tuttavalle tai viedä jätteenkäsittelypaikalle.

– Mutta tietenkään kenenkään toisen metsään sitä ei voi lähteä kippailemaan, sanoo Leinonen.

Ammattimaiseen viljelyyn ei virtsaa tai kompostoimatonta käymäläjätettä saa käyttää ilman hygienisointia, vaikka virtsalla onkin tehty joitain kokeita.

– Pelloilla ihmisen virtsaa ei saa käyttää. Vaikka se olisi hyvä lannoite, on siinä tutkimusten mukaan ongelmana lähinnä ihmisten lääkejäämät. Ja esimerkiksi sakokaivoliete ei ole kompostoitunutta, koska kaivossa on hapettomat olosuhteet. Sakokaivoliete tulee hygienisoida ensin sammutetulla kalkilla.