"Tarvitsemme lisää teknisiä osaajia" – Viro haluaa parantaa ammattikoulujen mainetta

Kansainvälisessä vertailussa toisen asteen koulutuksen kärkimaat löytyvät Baltiasta. Komeiden tilastojen taustalta löytyvät historia sekä asenteet. Mutta Virossa nykynuorista joka kymmenes ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen.

Yle maailmalla: Riika
Rakennusmies.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun 17-vuotias tallinnalainen Hans Tuuksam pohti peruskoulun jälkeistä elämää, päällimmäisenä mielessä ei ollut ammattikoulu.

– Koulussa ei oikeastaan puhuttu mistään muusta kuin lukiosta. Ammattikouluista ei kerrottu juuri mitään, Tuuksam muistelee.

Nuorukaisen onneksi koitui viron kielen opettaja, jonka oma lapsi oli mennyt ammattikouluun. Hän rohkaisi myös Tuuksamia. Ammattikoulu oli lopulta looginen valinta.

Olihan Tuuksam pienestä pitäen ollut mukana rakennuksilla vaarinsa kanssa ja tottunut tekemään fyysistä ja näppärää työtä. Niinpä hän haki puusepän koulutukseen Tallinnan rakentamiskouluun ja aloitti opintonsa siellä viime syksynä.

– Minut haastateltiin opiskelupaikkaa varten. Opettajat painottivat, että tärkeämpää kuin arvosanat on ihmisen motivaatio oppia, Tuuksam kertoo.

Neuvostoaikana oli pakko

Irene Käosaaren mukaan Virossa pohditaan toisen asteen koulutuksen muuttamista uudelleen pakolliseksi.
Irene Käosaaren mukaan Virossa pohditaan toisen asteen koulutuksen muuttamista uudelleen pakolliseksi.Eesti haridusministeerium

Neuvostoaikana toisen asteen koulutus oli pakollinen. Tämä selittää sen, miksi Baltian maat ovat edelleen kansainvälisissä vertailuissa kärjessä.

Liki kaikilla yli nelikymmenvuotiailla on joko lukion päästötodistus tai ammattikoulutus, koska näin piti toimia.

Neuvostoaikana ammattikoulutuksella ei ollut erityisen hyvä maine, sillä työläisyys liitettiin miehittäjän politiikkaan. Taustalla oli myös Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan ideaalit lukeneesta ja valistuneesta kansasta.

Tämä painaa edelleen.

– Yhteiskunnan asenne on se, että se, joka ei pääse lukioon, menee ammattikouluun, kertoo Viron opetusministeriöstä yleissivistävän koulutuksen osaston johtaja Irene Käosaar.

Syrjäytyminen uhkaa

Nykyisin toisen asteen koulutukseen hakeneista 70 prosenttia menee lukioon ja 30 prosenttia ammattikouluun. Opetusministeriö tavoittelee ammattikoulutukseen vähintään 40 prosentin siivua.

– Tarvitsemme työvoimaa teknisille aloille. Lisäksi meillä peruskoulun jälkeinen syrjäytyminen on kasvava ongelma, Käosaar kertoo.

Nyt noin joka kymmenes Viron nuorista jää kokonaan ilman toisen asteen koulutusta.

– 16-vuotias peruskoulun päättänyt ei pärjää työelämässä, siksi täällä on välillä pohdittu toisen asteen koulutuksen muuttamista jälleen pakolliseksi, Käosaar sanoo.

Tilastografiikka
Yle Uutisgrafiikka

EU:sta suuri apu

Virossa ammattikoulutukseen on satsattu. Euroopan unionin rakennerahastoista on saatu niin paljon apua, että ammattikouluissa on uusimmat tietokoneet ja muut tekniset valmiudet. Kansainvälisissä osaajien kilpailuissa pärjätään.

Ongelmana on kuitenkin edelleen ammattikoulujen kyky tarjota eri alojen koulutusta. Eniten koulutusta on perinteisesti miehisille aloille kuten rakentamiseen ja mekaniikkaan. Esimerkiksi kampaaja- ja kosmetologikouluun edellytyksenä on lukion päästötodistus.

– Toisaalta käsillä tekeminen on muodissa, joten lukion jälkeen saatetaan hakea restaurointi- tai puutarhakouluun, Käosaar muistuttaa.