1. yle.fi
  2. Uutiset

Poroisäntä: Norjan kotkanpyynnistä hyötyä myös Suomen puolen poronhoidolle

Norjassa pyritään aloittaa kotkien metsästys jo tämän kesän aikana. Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis uskoo, että kotkanpyynnistä on hyötyä myös heidän paliskunnalleen. Tromssan maakotkia eivät valtionrajat pysäytä, sillä ne käyvät joka kevät myös Käsivarren puolella syömässä vastasyntyneitä poronvasoja, Tornensis kertoo.

Sápmi
Kuvassa kotkan tappama vasa Lapissa.
Kotkan tappama vasa Lapissa.Heli Routti

Norjassa aiotaan aloittaa kotkien metsästäminen.

Norjan parlamentti, suurkäräjät, antoi viime viikolla luvan maakotkien metsästämisen koehankkeelle. Kotkia aiotaan metsästää Tromssan läänissä ja Fosenin niemellä, joka sijaitsee Keski-Norjassa, Trondheimin pohjoispuolella.

Hanke saattaa käynnistyä jo tänä kesänä.

Vaikutusta myös Käsivarren paliskuntaan

Suomen puolen Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis uskoo, että kotkanpyynnistä on hyötyä myös heidän paliskunnalleen.

Tromssan maakotkia eivät valtionrajat pysäytä, sillä ne käyvät joka kevät myös Käsivarren puolella syömässä vastasyntyneitä poronvasoja, Tornensis kertoo.

Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit Juha Tornensis.
Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis.Juha Tornensis

– Uskoisin, että pyynnillä on paljon vaikutusta myös Käsivarren paliskuntaan. Täytyy nyt seurata, pieneneekö kotkien määrä myös Suomen puolella. En tiedä, paljonko Tromssassa aikovat kotkia pyytää, Tornensis mietiskelee.

Käsivarren paliskunnassa monet tokkakunnat vasottavat keväisin tokkiaan aitojen sisällä. Juha Tornensis kertoo, että vasotusaitojen luona on usein sekä maakotkia että merikotkia. Vastasyntyneet vasat joutuvatkin monesti kotkien kynsiin.

– Kyllä minä olen nähnyt niin monenlaisia tapauksia. Kotkat oikein leikkivät vastasyntyneiden vasojen kustannuksella, harjoittelevat ja jättävät vasat henkihieveriin kitumaan. Olen nähnyt myös, kuinka kotka on käynyt raavaampien porojen kimppuun ja tappanut isoja kermiköitä. Kotkien suihin menee paljon vasoja joka vuosi. Molemmat ovat poron vihollisia, sekä maakotka että merikotka. Merikotkat oikein asustavat vasotusaitojen vieressä, kertoo poroisäntä Juha Tornensis.

Kotka lentää pitkiä matkoja

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kertoo, että maakotkat voivat lentää pitkiäkin matkoja, jopa tuhansia kilometrejä. Ollilan mukaan on mahdollista, että Norjan Tromssan kotkat kävisivät Suomen Käsivarren puolella syömässä poronvasoja.

Lapissa on noin kolme sataa pesivää maakotkaparia.
Suomessa on noin 1300 maakotkaa.Taito Siira. Ylen ohjelmasta Kotkaperhe.

– Onhan se mahdollista, että Norjan puolen kotkat käyvät Suomen puolella. Yksinäiset kotkat, nuoret yksilöt ja toisaalta myös vanhat yksilöt voivat lentää pitkiäkin matkoja. Pesivät kotkaparit taas pysyttelevät pienemmällä alueella. Pesien väli on yleensä noin 10 kilometriä.

– Kilpisjärven alueella on paljon merikotkia, eihän siitä ole kovinkaan pitkä matka merenrantaan Norjan puolelle. Merikotka ei kuitenkaan tapa poronvasoja kuin todella harvoin. Jos tappaa, niin satunnaisesti, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Tromssan paliskunnat kärsineet jo kauan kotkatuhoista

Norjassa on noin 2 000 maakotkaa. Vaikka kotka onkin rauhoitettu, pyritään niiden määrää vähentämään koehankkeen kautta.

Tromssan paliskunnat ovat kärsineet kotkien aiheuttamista vasatuhoista jo pitkään. Tromssan alueella kotka aiheuttaa enemmän porotuhoja kuin ahma ja ilves yhteensä.

Hjerttindin paliskunta vasotti tänä keväänä aidan sisällä yrittäen estää suurempia kotkavahinkoja. Kotkanpyynti on heille ilouutinen.

Miessi
Pieni vasa joutunut kotkan kynsiin.Anders Nils Eira / NRK

– Tottakai tämä on hyvä uutinen. Emme vielä tiedä, kuinka paljon kotkia on tarkoitus vähentää, mutta toivoisin, että vahingot saataisiin viimein kuriin, sanoo Hjerttindin poromies Per Mathis Oskal Ávvir-lehdelle.

Mauken paliskunnan poroisäntä Johan Isak Turi Oskal on sitä mieltä, että Norjan Suurkäräjien päätöksen pitäisi koskea myös Finnmarkin ja Nordlandin läänejä.

– Uskon, että koko poroelinkeino on hyvillään siitä, että Tromssassa vähennetään kotkia. Toivoisin, että myös muualla päästäisiin kotkanpyyntiin. Pelkään, että kotkat palaavat taas paliskuntamme alueelle, kun ovat päässeet lisääntymään muualla. Kyllä kaikkialla poronhoitalueella pitäisi päästä pyytämään kotkia vähemmäksi, sanoo Johan Isak Turi Oskal Ávvirille.

"Norjassa radikaali petopolitiikka"

Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis on sitä mieltä, että Norjan petopolitiikasta on hyötyä Käsivarren paliskunnalle.

– Norjassahan on aina ollut vähän erilainen malli. Siellä on paljon radikaalimpi petopolitiikka kuin Suomessa. Niin on aina ollut. Se, että Norjassa saa pyytää sekä ahmoja että nyt myös kotkia, vähentää petojen määrää toivottavasti myös meidän puolellamme, arvelee Juha Tornensis.

Suomessa maakotkia on noin 1 300 yksilöä. Samalla tavalla kuin Norjassakin, kotka on Suomessa rauhoitettu eläin, joka jo melkein katosi kokonaan 1960-luvulla.

Suomen valtio maksaa paliskunnille vuosittain "vasahävikkikorvauksia" tai reviiripohjaisia korvauksia. Vasahävikkikorvaus lasketaan paliskunnittain poronlihan tuottajahinnan ja poronhoitoalueelle arvioidun vasontaprosentin sekä paliskunnan alueen vaadinten määrän ja paliskunnan alueelle arvioidun suurpetojen aiheuttaman vasakuolleisuusprosentin perusteella. Merikotkien tekemät vasavahingot eivät kuulu korvauksen piiriin.

Lue seuraavaksi