1. yle.fi
  2. Uutiset

Sodan loppu ja käyrät kurkut – katso kuvat Eurooppaa yhdistäneistä ja hajottaneista hetkistä

Maailmansotien kauhuista kohonnut yhteinen Eurooppa natisee jälleen liitoksissaan. Kiistely kurkkujen käyryydestä on ohi, tilalla ovat repivät riidat turvapaikanhakijoista ja Britannian EU-erosta. Kuvat kertovat, mistä olemme tulleet tähän päivään.

Ulkomaat

Pariisin pieni enkeli ennusti rauhan

Liittoutuneet marssivat Pariisiin, natsiliput revitään alas. Brittiarmeijan sotakuvaaja kaappaa lapsen syleilyynsä elokuussa 1944. Pariisi on jälleen vapaa. Keskellä savuavia raunioita ja hurraavaa ihmismerta lapsi on mistään pahasta tietämätön.

Sota jatkuu vielä vuoden. Kaikkiaan yli 60 miljoonaa ihmistä kuolee. Uusi Eurooppa syntyy keskelle kalman hajua. Mutta ilmassa leijuu myös lupaus: ei koskaan enää.

Sotakuvaaja suutelee lasta Pariisissa 26. elokuuta 1944.
Sotakuvaaja suutelee lasta Pariisissa 26. elokuuta 1944.Imperial War Museums

Anteeksianto käsittämättömästä teurastuksesta

Edessä avautuu kumpuileva maasto. Maisemaa ei ole muokannut luonto vaan ihmisen käsi – tarkemmin tykistötuli. Alueella käytiin vuonna 1916 taistelu, joka jäi historiaan yhtenä ensimmäisen maailmansodan verisimmistä. Yksi sen arkkitehdeista, saksalainen kenraali Erich von Falkenhayn laski, että hänellä olisi varaa menettää kaksi saksalaista yhtä ranskalaista kohti.

Yhdeksän kuukauden aikana Verdunin taistelussa kuoli ja haavoittui 700 000 sotilasta, parituhatta päivässä. Syyskuussa 1984 Verduniin kokoontuu joukko arvovieraita. Sataa. Raskan presidentti Francois Mitterand ojentaa kätensä Saksan kanslerille Helmut Kohlille, joka tarttuu siihen. Miehet seisovat käsi kädessä koleassa ilmassa.

Ranskan presidentti François Mitterrand ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl Verdunissa 22. syyskuuta 1984.
Ranskan presidentti François Mitterrand ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl Verdunissa 22. syyskuuta 1984.Lehtikuva

Kiskot veivät, maailma avautui

Kylmän sodan asevarustelu oli kuumimillaan, ja Eurooppaa järisyttivät IRA, Baader-Meinhof, ETA ja Punaiset prikaatit. Samalla monet suomalaisnuoret pääsivät ensi kertaa reissun päälle. Euroopan rautatieyhtiöt keksivät Interrail-ohjelman 1972. Jo heti ensimmäisenä kesänä 10 000 suomalaista seikkailijaa lähti matkaan. Se oli enemmän kuin kukaan oli osannut odottaa.

Nämä suomalaiset nuoret ovat starttaamassa Eurooppaan Helsingin juna-asemalta kesällä 1980. Pian he pääsevät ensi kertaa Amsterdamin kahviloihin, Pariiisiin Seinen rannalle ja Roomaan Espanjalaisille portaille. Mieli avartuu ja kokemusta karttuu. Täältä tullaan! Enimmillään reissaajia oli 20 000 vuodessa, nykyisin joitain tuhansia.

Interrail-matkailijoita Helsingin rautatieasemalla kesällä 1980.
Interrail-matkailijoita Helsingin rautatieasemalla kesällä 1980.Martti Juntunen / Yle

Muuri murtui ennen kuin sydämet

Kesällä 1961 Berliinissä kiersi huhu. Kuiskittiin, että kaupungin keskelle nousisi aita estämään ihmisten muuttoliikettä länteen. Viranomaiset kiistivät. Sitten eräänä elokuisena aamuna tiet Itä-Berliiniin suljettiin. Ensin ilmaantui piikkilanka-aitaa, sitten muuri. Se jakoi ihmiset vuosikymmeniä, kunnes syksyllä 1989 mielenosoitukset johtivat Itä-Saksan aikeisiin helpottaa pääsyä länteen.

Se mikä oli alkanut huhuna päättyi lopulta väärinkäsitykseen. Hallituksen tiedottaja sekosi papereissaan suorassa televisiolähetyksessä marraskuun 9. päivä ja sanoi, että muurin toiselle puolelle pääsisi heti. Kymmenettuhannet ihmiset saapuivat vihatulle muurille. Se ei enää kestänyt ihmisten tahtoa.

Ihmisiä Berliinin muurilla 10. marraskuuta 1989.
Ihmisiä Berliinin muurilla 10. marraskuuta 1989.Lehtikuva

Tuolla, tuolla se Paavo on!

Eduskunta valitsi Suomen ensimmäiset europarlamentaarikot maan liityttyä EU:hun vuoden 1995 alussa. Mukana oli sellaisia myöhempien aikojen konkareita kuten Paavo Väyrynen, Heidi Hautala ja Olli Rehn. Tuolla parlamentin istuntosalissa he istuivat.

Brysselissä suomalaisia askarruttivat muun muassa eurooppalainen byrokratia. Suomeen piti selitellä suurten kulukorvausten lisäksi sitä, miksi siellä Brysselissä oikein oltiin. Kysymys taitaa olla edelleen ajankohtainen.

Euroopan parlamentin täysistunto Strasbourgissa vuonna 1999.
AP Graphics Bank

Mämmi on Suomen samppanja

Suomalaisia ja monia muita eurooppalaisia nauratti. Voiko olla typerämpää asiaa kuin kurkkudirektiivi? Että oikein paperilla pitäisi määritellä, miten käyrä se kurkku saa olla? Eivät ne siellä Brysselissä mitään tajua. Mutta tajusivat kyllä. Kurkkudirektiiviä ei nimittäin koskaan ollut olemassakaan, vaan asetus kurkkujen muodosta. Sekin poistui vuonna 2008.

Ruokakaupoissa feta muuttuu kreikkalaiseksi juustoksi, samppanja-nimeä saa käyttää vain kuohuviini ranskalaismaakunnasta ja Parman kinkun pitää tulla italialaisesta possusta. Mutta meilläpä on sellaista mitä muilla ei ole. Meillä on puikulaperuna suoraan Lapista, Lapland you know ja mämmi. Niin, mämmi! Ai että ei kelpaa vai? Pidä sinä Berlusconi tunkkisi ja elintarvikevirastosi.

Melanie Rueter esittelee käyrää kurkkua Hampurissa Saksassa kesäkuussa 2009.
Kay Nietfeld / EPA

Markka muuttui euroksi

Kuka muistaa litanian 5,94573? Tai muistaako kukaan, mitä se tarkoittaa? Kyse on kurssista, jolla Suomi liittyi markkoineen euroon helmikuussa 2002. Silloin sännättiin pankkiin vaihtamaan säästetyt markat uuteen valuttaan. Euroalueessa on nyt 19 maata. Viimeisimpänä siihen on liittynyt Liettua viime vuoden alussa.

Eurokriisistä ja talousvaikeuksista huolimatta pienet maat ovat halunneet liittää itsensä rahaliittoon. Sen on koettu tuovan turvaa ja vakautta. Kriitikkojen äänet ovat välillä kovia, mutta kukaan ei ole vielä rahaliittoa jättänyt. Siitä huolimatta, että Suomikin menetti devalvaatio-mahdollisuutensa, jolla se oli pelastanut talouttaan niin monta kertaa.

Nainen säästöpossujensa kanssa.
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Erasmus kaappasi opiskelijat Eurooppaan

Tyhmyyden ylistys. Se on renesanssifilosofi Erasmus Rotterdamilaisen avainteoksen nimi. Sen piti jäädä henkilökohtaiseksi hullutteluksi, mutta seuraus oli jotain aivan muuta. Ei Erasmus varmaan voinut älykkyydestään huolimatta myöskään povata sitä, että puoli vuosituhatta myöhemmin hänen nimensä muistettaisiin aivan toisenlaisesta yhteydestä.

Hänestä oli tullut synonyymi korkeakoulujen Erasmus-opiskelijavaihdoille, joilla iskostettiin suomalaisiin nuoriin eurooppalaista ajattelua. Yksi Erasmus-ohjelmaan osallistuneista oli muuan savolaispoika nimeltä Jyrki Katainen. Ainakin häneen eurooppalaisuus iskostui, joko vaihto-ohjelmasta tai Tyhmyyden ylistyksestä.

Opiskelijoita ulkona.
RESO / REX / AOP

Idän työmies saapui mutta ikävöi kotiin

Vapaa liikkuvuus, hurraa! Puolalainen putkimies, latvialainen tarjoilija, liettualainen siivooja, virolainen rakentaja. Tervetuloa tekemään työt, joiden parissa koulutettu länsi-ihminen ei viitsi enää hikoilla. Tarvitsemme teitä, mutta samalla valitamme, että viette työpaikkamme, poljette hintoja ja nappaatte sosiaalitukemme.

Kuvan putkimies on puolalaismalli matkailumainoksesta vuodelta 2005. Puola pyrki parantamaan imagoaan: "Pysyn Puolassa. Teidänkin pitäisi tulla" Harvoin muistamme, että vapaan liikkuvuuden toinen puoli on pakko lähteä. Kotimaa ei tarjoa riittävän suurta palkkaa perheen ruokkimiseksi. Tuloksena on hajonneita perheitä, Skypen välityksellä lapsilleen hyvää yötä toivottavia isiä.

Puolalainen työmies
Emmanuel Fradin / Lehtikuva

Jotain on tehty oikein, miksi tänne muuten tultaisiin

2010-luvulla alkoivat suuret kansainvaellukset. Pakolaisia yritti Välimeren yli, jotkut turhaan. Syvä ja pimeä hauta odotti tuhansia tulijoita. Viime vuonna tilanne kärjistyi. Unkari rakensi rajoilleen aidan, yksi maa työnsi maahantulijoita seuraavaan maahan rajansa yli. Suomeen päätyi 35 000 ihmistä.

Euroopan malli houkuttelee ihmisiä, mutta emme tiedä, jaksaako se enää kannatella meitä kaikkia. Euroopassa on monia kriisejä, turvapaikanhakijat ehkä se painavin. Se voi vielä murtaa meidät. Mutta hetkinen, tämä maaliskuussa Makedoniassa kuvattu lapsihan näyttää samalta enkeliltä, jota suudeltiin Pariisissa yli 70 vuotta sitten. Pitäisikö sittenkin vielä yrittää?

A refugees man lift up his child as he and others await permission to enter Macedonia, near Gevgelia, The Former Yugoslav Republic of Macedonia, 05 March 2016.
Giorgi Licovski / EPA
Lue seuraavaksi