"Ostetaan maatila Lapista" – poikkeuksellinen sukupolvenvaihdos Sallassa

Sallassa on tehty epätavallinen maatilan sukupolvenvaihdos. Lopettamassa ollut maitotila on myyty perheen ulkopuolisille. Nuoret tilalliset aikovat kasvattaa karjaansa ja lisätä maidontuotantoa.

Kotimaa
Sanna ja Aleksi Hernberg.
Sanna ja Aleksi Hernberg aikovat rakentaa uuden navetan ja lisätä lypsykarjan määrää.Uula Kuvaja / Yle

Soratien varrella Koutelon kylässä, noin 30 kilometriä Sallan kirkonkylältä on nuoren perheen maatila. Aleksi ja Sanna Hernberg halusivat ostaa maatilan ja laittoivat ostoilmoituksen internetin kauppapaikalle 1,5 vuotta sitten.

– Ilmoituksessa luki, että ostetaan maatila Lapista. Raija Ämmälä otti yhteyttä ja siitä se lähti, Aleksi Hernberg sanoo.

Raija ja Jukka Ämmälä olivat lopettamassa omaa maitotilaansa. Heidän oma poikansa ei halunnut jatkaa, joten Ämmälät myivät elämäntyönsä, Raijan kotipaikan, perheen ulkopuolelle.

Perheen ulkopuolelle tehtävät sukupolvenvaihdokset eivät ole tavanomaisia. Lapissa niitä tehdään korkeintaan yksi vuodessa, arvioidaan Lapin ely-keskuksesta. Sukupolvenvaihdos kaikkine paperitöineen on silti samanlainen, tehtiinpä se sitten perheen sisällä tai perheen ulkopuolelle. Kaikkiaan tuettuja maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehdään Lapissa noin 5-20 per vuosi.

Suunnitelmissa uusi lehmä ja isompi karja

Justiin leivän syrjässä pysyy kun ei laita paljoa makkaraa päälle

Aleksi Hernberg

Nuori isäntä ja emäntäovat tuplanneet lypsykarjan noin kolmeenkymmeneen lehmään ensimmäisten kuukausien aikana. Tarkoitus on myöhemmin rakentaa uusi navetta. Uuden pihattonavetan myötä karjan koko aiotaan kasvattaa noin 70:ään lypsävään lehmään. Maitoauto käy Sallassa joka toinen päivä.

Aleksi Hernberg vakuuttaa, että maitotila Sallassa lyö leiville.

– Kyllä siinä justiin leivän syrjässä pysyy kun ei laita paljoa makkaraa päälle, nuori isäntä naurahtaa.

– Paremmin maitotila Lapissa tuottaa kuin etelässä kun täällä on pohjoinen tuki maidolle. Kun etelässä laski maidon hinta samassa suhteessa kuin täällä eikä siellä ole pohjoista tukea niin sillä lailla se kannattaa.

Isosti omia peltoja

Sallalaisen maitotilan tekee kannattavuutta tukee myös se, että sillä on runsaasti omia peltoja, joten sen ei tarvitse ostaa rehua. Tilalla on peltoja yli 85 hehtaaria, mikä on ainakin Sallan mittapuussa paljon.

Nuori pari on tavannut toisensa maatalouskoulussa Muhoksella. Aleksi Hernberg on kotoisin Rovaniemeltä, Sanna puolestaan Taivalkoskelta. Maatilan työmäärä, kriisissä oleva toimiala ja syrjäinen sijainti eivät pelota, parikymppinen pariskunta vakuuttaa.

– Kun korvessa on tottunut asumaan niin mikäs siinä. Voi ihan hyvin lähteä käymään Savukoskella päiväkahvilla, eihän sinne ole kuin semmoiset 80 kilometriä, Sanna Herberg virnistää.

– Jos haluaa sosiaalista elämää, Aleksi jatkaa naurahtaen.

– Pari kertaa kuukaudessa käydä kaupassa, kun kulkee tuolla kylillä. Siinäpä se sitten onkin. Itse kyllä tykkään olla kotona ja hoidella lapsukaisia, Sanna sanoo.

Luopujat tekevät osan töistä

Jos innostusta piisaa niin kaikki mahdollisuudet ovat avoinna

Raija Ämmälä

Maitotilasta luopuva pariskunta asuu parin kilometrin päässä Jukan kotipaikassa. Se helpottaa sukupolvenvaihdosta. Raija käy edelleen tekemässä osan navettatöistä, Jukka taas tekee kesäisin rehua ja talvisin auraa.

– Jos olisi joutunut muuttamaan vaikka kirkonkylälle niin kynnys olisi ollut paljon suurempi, Raija Ämmälä pohtii.

Usko siihen, että nuoret pärjäävät, on luja.

– Tietenkin toive on, että pärjäävät hyvin. Nuoriahan ne ovat ja alalle koulun käyneitä. Tilalla pääsee pienillä kustannuksilla jo ihan reilusti tuotannon alkuun. Ikäähän heillä on niin vähän että he kerkiävät tehdä vielä kaksi navettaa tämän jälkeen. Jos innostusta piisaa niin kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, Ämmälä sanoo.

Tarkoitus on siirtää tila jatkajille kokonaan parissa vuodessa.