Väitös: Jos lasta kohtelee kaltoin, hän sairastaa myös aikuisena

Lapsuuskokemukset, masennus ja unihäiriöt heijastuvat ihmisen ruumiilliseen sairastavuuteen ja immuunijärjestelmään vielä aikuisenakin.

Kotimaa
Lapsi leikkii leikkihevosella.
Toni Pitkänen / Yle

Kielteiset elämänkokemukset lapsuudessa voivat näkyä elimistön tulehdusjärjestelmässä vielä jopa vuosikymmenten päästä. Lääketieteen lisensiaatti Antti-Pekka Elomaa selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän muutoksia.

Tutkimuksen mukaan masennus, unihäiriöt ja kaltoinkohtelu lapsuudessa lisäävät ruumiillista sairastavuutta ja muuttavat immuunijärjestelmämme toimintaa. Väitöstutkimuksessa selvisi, että masentuneilla on poikkeavia määriä immuunipuolustusjärjestelmän säätelyyn osallistuvia välittäjäaineita.

Immuunijärjestelmän toimintaa säätelevät välittäjäaineet vaikuttavat myös veren hyytymiseen ja hermoverkkojen muovautuvuuteen. Näitä tautimekanismien keskinäisiä yhteyksiä ei tunneta tarkasti.

Elomaa halusi selventää väitöstyössään masennukseen johtavia biologisia mekanismeja. Niiden tuntemus voi myös avata mahdollisuuksia yksilöllisempään hoitoon. Vakava masennus on yksi maailman eniten pysyvää haittaa aiheuttavista sairauksista, joten masennuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä tarkentavalle tutkimukselle on tarvetta.

Antti-Pekka Elomaan mukaan immuunijärjestelmän muutoksia tutkittaessa on havaittu jo 1980-luvulla, että psyykkisesti sairailla oli huomattavasti enemmän myös fyysistä sairastavuutta.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä muutokset immuunipuolustusjärjestelmän välittäjäainetasoissa heijastuvat yksilön hyvinvointiin monien mekanismien kautta. Muutokset vaikuttavat muun muassa veriaivoesteen ja univalverytmin säätelyyn sekä elimistön tulehdusvasteiden puskurointiin.

Laaja tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Savosta

Tutkimusaineisto kerättiin taustatekijöitä kartoittavilla kyselyillä, psykiatrisella tutkimushaastattelulla ja laskimoverinäytteiden analyyseillä. Tutkimus oli osa seitsemän vuotta kestänyttä väestöpohjaista pohjoissavolaista tutkimusta.

– Masennuksen yksi iso riskitekijä on lapsuuden ikävät kokemukset. Suurimmalla osalla lapsuudessaan merkittävästi kaltoinkohdelluilla on masennusta. Lisäksi yli puolella tämän ryhmän ihmisistä on myös unihäiriöitä, toteaa Antti-Pekka Elomaa.

Elomaa muistuttaa, että lapsuuden kielteisten kokemusten näkyminen ihmisen elimistössä aikuisena on hyvin monitekijäinen asia.

– Siihen vaikuttavat ihan perinnölliset asiat eli minkälaiset kortit on jaettu vanhempien puolesta. Erityisen herkkä ajanjakso on lapsen ensimmäinen vuosi, mutta herkkä jakso jatkuu jopa 9–10-vuotiaaksi asti, kertoo Elomaa.

Ensi perjantaina (17.6.) Itä-Suomen yliopistossa väittelevä Antti-Pekka Elomaa kaipaa lisää psykologiaa ja biologiaa yhdistävää tutkimusta.

– Se auttaa vieroittamaan ajatuksesta, että mieli olisi jollain tavalla irrallinen biologiasta. Kenties se vähentää kynnystä hakeutua hoitoon kun ymmärretään, että mieli ja keho reagoivat toisiinsa. Samalla se tekee siitä lääketieteellisesti helpommin lähestyttävän kokonaisuuden eikä niin mystistä ja abstraktia kuin se aikaisemmin on ollut.