Veroilta ei säästä edes kuolema – Kuolinpesä voi olla loputtomiin jakamatta

Suomessa on satoja tuhansia jakamattomia kuolinpesiä. Esimerkiksi suomalaisista metsänomistajista liki joka kymmenes on kuolinpesä. Suomen suurituloisimpien listalta taas löytyy kymmeniä vuosia jakamatta ollut kuolinpesä.

Kotimaa
Veroilmoitus.
Yle

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on jatkuvasti noin 360 000 kuolinpesää. Uusia pesia tulee vuodessa noin 50 000, ja saman verran pesiä myös purkautuu.

Osaa kuolinpesistä ei kuitenkaan jaeta – ehkä koskaan. Verohallinnosta kerrotaan, että rekistereistä löytyy 1800-luvulta peräisin olevia kuolinpesiä.

Jakamatta on muun muassa Per Hartwallin kuolinpesä. Hartwall kuoli vuonna 1959, ja verotustiedoissa kuolinpesä keikkuu edelleen kärkipaikoilla. Vuoden 2014 verotuksessa Per Hartwallin kuolinpesä oli Suomen 27. suurituloisin.

Mökit ja metsät jäävät hoitamatta

Kuolinpesän jääminen jakamatta ei ole mitenkään tavatonta. Silloin perilliset ovat kuolinpesän osakkaita, mutta omaisuus kuuluu kuolinpesälle. Osa Suomen syrjäisempien seutujen autioista taloista kuuluu kuolinpesille.

– Jos sellainen on vähän kauempana, eivätkä osakkaat ole kiinnostuneita, niin sinnehän ne jäävät. Kuolinpesien osakkaina voi hyvin olla myös ikäihmisiä, jotka eivät jaksa huolehtia näistä kiinteistöistä, sanoo perunkirjoituksia ja perinnönjakoja hoitava asianajaja Kirsi Wähäaho.

Jakamattomia kuolinpesiä on kritisoitu myös metsäomaisuuden huonosta hoidosta. Perikunnat omistavat noin viidenneksen Suomen metsistä. Kuolinpesän päätösten täytyy syntyä osakkaiden yksimielisellä päätöksellä, ja jos yksimielisyyttä ei saavuteta, metsää ei välttämättä hoideta mitenkään.

– Olen itsekin törmännyt siihen, että kuolinpesän osakkaista ei löydy metsälle hoitajaa, Wähäho sanoo.

Vuonna 2014 metsätaloutta harjoitti Tilastokeskuksen mukaan 24 672 kuolinpesää. Metsänomistajia oli kaikkiaan 270 789 eli kauas ei jäädä siitä, että joka kymmenes suomalainen metsänomistaja on kuolinpesä. Metsäkeskus onkin toivonut voivansa saada verottajalta kuolinpesien yhteystietoja ohjeitten jakamista varten.

Jakamiselle ei ole määräaikaa

Kuolinpesä voi Suomessa olla jakamattomana miten kauan tahansa, sillä mikään laki ei vaadi, että pesä pitäisi jakaa. Perunkirjoitus sen sijaan on tehtävä, jotta kuolinpesän omaisuus ja perilliset saataisiin selville.

– Olen ollut jakamassa 50-vuotiasta kuolinpesää. Hyvin haastava tilanne, sanoo Wähäaho.

Jos perunkirjoituksesta on pitkä aika, omaisuus on perinnönjakoa varten arvioitava uudelleen jakohetken arvoon. Lisäksi kun kuolinpesä on pitkän aikaa jakamatta, voi syntyä sisäkkäisiä kuolinpesiä, joissa kuolinpesän osakkaana on toinen kuolinpesä. Samoin perillisten määrä saattaa kasvaa huomattavaksi, ja suhteet muuttua monimutkaisiksi.

Kimmoke kuolinpesän jakamiseen tulee viimeistään silloin kun pesän rahavarat on käytetty, ja pesän osakkaiden pitäisi pulittaa juoksevat kustannukset omasta pussistaan.

– Suosittelen testamenttia. Sillä voi hyvin pitkälle määrätä mitä omaisuudelle tapahtuu. Silloin pesäkään ei jää jakamattomaksi.