Korkealla kalliolla pianoa soittava nainen ei kavahda tuulta: "5–6 pyykkipoikaa pitämässä nuotteja"

Klassisen musiikin perinteeseen kuuluvat kesätapahtumat kaukana kaupunkien konserttisaleista. Iitin musiikkijuhlat päättää konsertti paljaalla kalliolla tuulen ja hyttysten armoilla.

kulttuuri
Auringonlasku Iitin Hiidenvuorella
Raine Martikainen

IITTIIitinmusiikkijuhlat (siirryt toiseen palveluun)on nelipäiväinen kamarimusiikkiin keskittyvä tapahtuma. Erityisen tapahtumasta tekevät sen esityspaikat, Iitin kirkonkylässä sijaitseva yli 300-vuotias puinen ristikirkko ja Hiidenvuoren keskiyön konsertti luonnon keskellä korkealla kalliolla.

– Olen aina vain vaikuttunut maisemasta. Se on hätkähdyttävän kaunis, sanoo musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kansainvälinen pianotaitelija Laura Mikkola.

Hiidenvuorella ovat esiintyneet Suomen eturivin oopperalaulajat kuten Jaakko Ryhänen, Matti Salminen ja Lilli Paasikivi.

– He ovat sanoneet, että Hiidenvuori on yksi heidän lempikonserttisaleistaan. Silti sää on merkittävä tekijä. Luonnon keskellä pitää olla hyvin varustautunut säähän kuin säähän, sanoo Mikkola.

Joka vuosi Hiidenvuorelle kannetaan raskas piano talkoovoimin pitkiä portaita myöten. Pianistille ulkona esiintyessä päänvaivaa voi aiheuttaa sateen lisäksi tuuli.

– Parhaimmillaan minulla on ollut 5–6 pyykkipoikaa pitämässä nuotteja. Hyttysiäkin on, mutta ei niitä edes esiintyessä huomaa, sanoo Laura Mikkola.

Rauhaa mekaanisesta melusta

Suomessa klassisen musiikin tapahtumia ryhdyttiin viemään kaupungeista pienemmille paikkakunnille, kuten Iittiin, 1970-luvulla. Etulinjassa oli Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali, joka järjestettiin ensikerran 1970.

Yoshiko Arai ja Seppo Kimanen soittavat
Viulutaiteilija Yoshiko Arai ja Seppo Kimanen Kuhmossa.Arto Tulima

– Hain sellaista miljöötä, jossa oltaisiin vapaana mekaanisesta melusta ja jossa olisi neitseellinen maaperä viedä intiimiä, herkkää kamarimusiikkia paikkaan, jossa olisi rauhaa ja kauneutta sekä ihmisillä herkkyyttä ottaa vastaan musiikillista informaatiota vapaana stressistä, sanoo kamarimusiikkijuhlien perustaja, sellotaiteilija Seppo Kimanen.

Kuhmon jälkeen vastaavia musiikkitapahtumia on rakennettu ympäri Suomen. Esityspaikkoina toimivat vanhat kirkot, koulujen salit ja luonto. Ilmiö ei kuitenkaan rajaudu vain kotimaahan.

– Moni arvostettu juhla on Keski-Euroopassa pienessä kaupungissa tai jopa niiden ulkopuolella. Luulen, että se liittyy siihen, että musiikkielämys sinänsä on jo siirtymistä toiseen todellisuuteen. Jos siirrytään normaalista arkimiljööstä toiseen tukee se samalla siirtymistä musiikillisesti ja elämyksellisesti toiseen todellisuuteen, sanoo Seppo Kimanen.

Suuret taiteilijat ovat harvoin nirsoja

Niin Iitin musiikkijuhlat kuin Kuhmon Kamarimusiikki ovat onnistuneet vuosi toisensa jälkeen saamaan ohjelmistoonsa huippuesiintyjiä, myös ulkomailta. Esityspaikkojen karuus ei ole pelästyttänyt tähtiä.

– Kaikki ovat olleet meillä hyvin ihastuneita, vaikka yleensä ulkoilmakonsertit ovatkin hyvin hankalia, sanoo Laura Mikkola.

Pienemmän luokan taiteilijat ovat usein nirsompia kuin suuret taiteilijat.

Seppo Kimanen

– Yleensä oikeasti menestyvät taiteilijat ovat hyvinkin joustavia. He kiertävät jatkuvasti maailmaa ja ovat nähneet erilaisia esiintymispaikkoja.Pienemmän luokan taiteilijat ovat usein nirsompia kuin suuret taiteilijat, sanoo Seppo Kimanen.

Iitissä ja Kuhmossa esiintyjät voivat nauttia luonnon rauhasta vapaana ylimääräisestä melusta.

– Jotenkin aikakäsitys muuttuu, kun mennään suurkaupungin ulkopuolelle. Mitä kauemmas pohjoiseen kuljetaan, niin sitä enemmän tuntuu, että ihmisillä on aikaa. Nämä asiat viehättävät ulkomaalaisia, jotka ovat tottuneet olemaan hotelleissa ja meluisissa kaupungeissa, sanoo sellotaiteilija Kimanen.