Maakuntajohtajat vaihtavat kapulaa: "Luonnonvarat ovat suurin resurssimme"

Pohjois-Savon eläköityvä maakuntajohtaja Jussi Huttunen ja seuraaja Marko Korhonen sanovat, että Pohjois-Savon monipuoliset luonnonvarat ja ympäristö ovat vahva kilpailuvaltti myös keskittämisinnon valtaamassa Suomessa.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Pohjois-Savon väistyvä maakuntajohtaja Jussi Huttunen kättelee 1.9.2016 maakuntajohtajana aloittavaa Marko Korhosta.
Antti Karhunen / Yle

Jussi Huttunen on toiminut Pohjois-Savon liiton peräsimessä vuodesta 2005, sitä ennen hän oli 15 vuotta Leppävirran kunnanjohtajana ja pari vuotta Keiteleen kunnan johdossa. Huttusen seuraajalla Marko Korhosella puolestaan on kunnanjohtajataustaa Kaavilta ja nykyisestä Lapinlahden kunnasta.

Molemmat miehet muistuttavat, että nykyisin yleisesti vallalla oleva keskittämisen ihanuuden ylistämien on lyhytnäköistä toimintaa, joka sitä paitsi ruokkii aivan turhaan automaatin tavoin itseään ja hankaloittaa tavallisen ihmisen elämää varsinkin haja-alueilla, joista palvelut karkaavat yhä kauemmaksi keskuksiin.

– Luonnonvaramme, uusiutuvat ja uusiutumattomat, metsä, biotalous, vesivarat, vesiosaaminen, ovat suurin resurssimme. Siihen liittyy ruuantuotanto ja erityisesti panostaminen uusiin elintarvikkeiden jalostamismahdollisuuksiin. Lisäksi meillä on vahva terveysosaaminen, ne antavat todella paljon näköaloja, Huttunen sanoo.

Huttunen toteaa myös, että jatkossa ruokaturvallisuus ja ruuan alkuperä ovat yhä tärkeämpiä asioita ja tarjoavat mahdollisuuksia.

Marko Korhonen täydentää sanomalla, että verisuonisto eli maantiet, rautatiet ja lentoyhteydet on pidettävä kunnossa, että luonnonvaroja saadaan myös kilpailukykyisesti kuljetettua jatkojalostukseen.

– Saavutettavuus on meidän kilpailutekijä tai haitta.

"En usko, että kasvu ja kehitys tapahtuvat yksinomaan suurkaupungeissa"

Molemmat maakuntamiehet kritisoivat myös vahvasti näkemystä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on haihattelua. Tätä näkökantaa on tuonut esiin muun muassa väestötutkija Timo Aro.

– Vanha viisas sanonta on, että aluepolitiikka on politiikan laji, jossa yleensä tapahtuu se, mitä tahdotaan, Huttunen toteaa.

Kansallisella politiikalla ja EU:n tukemalla aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa ja on voinut vaikuttaa monissa EU:n jäsenmaissa ja myös Suomessa siihen, miten työpaikat luodaan, Huttunen sanoo.

Hän muistuttaa, että luonnonvaratalous edellyttää työpaikkojen ja tuotannon olemista hajallaan, koska luonnonvarat ovat hajallaan.

– Luonnonvaroja ei voi keskittää, agrobiotaloutta ei voi keskittää, soravarat, metallit, malmit ovat kautta Suomen.

Huttunen myöntää, että kaupungistumiskehitys sinänsä jatkuu, se on iso trendi. Palvelut, koulutus, yliopistot ja tutkimus vaativat sitä eikä kehityksen pyörää hevin voi kääntää eikä ehkä kannatakaan.

– Silti en usko, että kasvu ja kehitys tapahtuvat yksinomaan suurkaupungeissa.

Heikkouksistaan huolimatta sote saatettava maaliin

Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli muuttuu olennaisesti, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakunnille.

– Tämä on vuosisadan uudistus. Paljon tulee rajapintoja. Olen uudessa työssäni pohjoissavolaisen ihmisen puolella. Siinä yhdistyy kuntakentän tuntemus, joka parhaimmillaan tuottaa yhteistä hyvää, Korhonen sanoo.

Hän ei usko, että tehtävien raju vähennys aiheuttaisi kunnissa turhaumista.

– Edelleen suurin osa ihmisten hyvinvoinnista tehdään peruskunnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, elinvoima, sivistys. Sieltä niitä tolkun ihmisiä tulee.

Sote-uudistusta vastaan esitetystä vahvasta kritiikistä huolimatta molemmat maakuntajohtajat pitävät kuitenkin nykymallia maaliin saattamisen arvoisena.

– Ei se ole mikään helppo harjoitus. Viimeiset kahdeksan vuotta sitä on yrittänyt jo useampi hallitus eikä se sen helpompaa ole nytkään. Mutta näkisin kuitenkin, että se on pisimmälle viety ja jäsennellympi kuin kertaakaan ennen, sanoo Marko Korhonen.

Korhonen myös muistuttaa, että sotea on jo uudistettu erillislainsäädännön kautta, kuten päivystysasetusten ja ensihoitoasetusten kautta, lisäksi on erilaisia tuottavuus- ja tehostamisohjelmia.

– Ei tässä ole seisovassa vedessä oltu ja oikeastaan sote-uudistus ei pääty koskaan, vaan se jatkaa uudistumistaan myös sen jälkeen, kun perusratkaisut on saatu valmiiksi.

Jussi Huttunen puolestaan toteaa, että sotessa on vielä isoja ratkaistavia asioita, kuten valinnanvapauden toteutuminen ja se, ehditäänkö tuotteiden ja palveluiden hinnat avata, jotta voidaan verrata julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita ja lopettaa juupas-eipäs-keskustelu.

– Tämä uudistus saadaan maaliin, jos on vahvasti yhteistä tahtoa valtakunnallisesti ja myös meillä alueella.