Suomi otti tänään miljardin lisää velkaa – Moody'sin analyytikko: Liian suuret palkat eivät ole Suomen ongelma

Suomi sai tiistaina lainaa yhä hyvin matalalla korolla, vaikka kaikki luottoluokittajat ovat laskeneet Suomen luokitusta kolmesta A:sta kahteen. Viimeisenä luottoluokitusta huonontanut Moody's ei usko, että kilpailukykysopimus saa Suomen nousuun.

talous
Uutisvideot: Katso, miten Suomi ottaa lainaa
Uutisvideot: Katso, miten Suomi ottaa lainaa

Suomi velkaantui tänään miljardi euroa lisää, kun valtio laski liikkeelle eli myi markkinoille lainan.

Valtion yhteensä 96,6 miljardin euron velka koostuu useista eri lainoista, jotka erääntyvät eri aikoihin. Velkaa otetaan aina lisää, kun edelliset lainat erääntyvät. Valtio laskee liikkeelle lainoja viidestä kuuteen kertaan vuodessa.

Tiistaina myydylle lainalle muodostui markkinoilla koroksi 0,3 prosenttia, joka on poikkeuksellisen alhainen. Vielä huhtikuussa korko oli 0,6 prosenttia. Suomen luottoluokituksen lasku ei siis näy Suomen lainanotossa vielä lainkaan.

Kaikki suuret luottoluokittajat ovat tiputtaneet Suomen parhaasta kolmen A:n luottoluokituksesta joko Aa1:een tai AA+:aan. Viimeisimpänä luottoluokituksen laskusta ilmoitti Moody’s reilu viikko sitten.

Valtion luottoluokitus vaikuttaa nimenomaan siihen, kuinka helposti ja millä korolla valtio saa lainaa markkinoilta.

Apulaisjohtaja Anu Sammallahti Valtionkottorista sanookin, että luottoluokituksen vaikuttaa korkoihin hitaasti pitkällä aikavälillä. Osittain se on jo vaikuttanut.

Yhden A:n tiputus ei kuitenkaan Sammallahden mukaan ole kovin merkittävä.

– Lasku kolmesta A:sta vaikuttaa noin 10–20 korkopisteen verran, hän arvioi.

Korkopisteet ovat prosentin sadasosia. Karkeasti arvioiden Suomen korkomenot voisivat nousta vuodessa noin 20 miljoonaa, kun kahden A:n luottoluokitus alkaa vaikuttaa, eikä korkotasossa tapahdu muuta muutosta.

Sammallahti painottaa, että myös yleinen korkotaso määrittää velan kokonaiskuluja.

Tällä hetkellä Suomi maksaa noin 1,5 miljardia korkomenoja vuodessa.

Lainanottokulut kasvavat kunnolla vasta, jos luottoluokitus tippuu entisestään

Anu Sammallahden mukaan lainanottokulut suhteessa parhaaseen luottoluokitukseen nousevat merkittävästi vasta, jos luokitus tippuu entisestään.

Esimerkiksi Irlanti, jonka luottoluokitus on vain yksi A, maksaa 35–40 korkopisteen verran enemmän kuluja velastaan kuin Suomi. Tämä tarkoittaisi vuositasolla 60 miljoonan euron lisäystä korkomenoihin verrattuna parhaan luottoluokituksen tilanteeseen.

Suomi ottaa tänä vuonna yhteensä hieman reilut 20 miljardia lisää lainaa. Varsinainen velan määrä lisääntyy 5,7 miljardilla eurolla. Lopulla lainalla lyhennetään erääntyviä lainoja.

– Tänä vuonna erääntyy lainaa 14,4 miljardia euroa. Valtion budjetissa taas on 5,7 miljardia enemmän menoja kuin tuloja. Pitää maksaa erääntyvät lainat ja sen lisäksi ottaa budjetin kattamiseksi lisälainaa, Sammallahti sanoo.

Moody’s: On epätodennäköistä, että kilpailukykysopimus saa Suomen nousuun

Moody'sin analyytikko Evan Wohlmann muistuttaa, että Moody’s muutti Suomen näkymät negatiivisiksi jo vuosi sitten, vaikka tuolloin luottoluokitus pysyi vielä parhaassa kolmessa A:ssa.

Nyt Moody's päätyi muiden luottoluokittajien Fitchin ja Standard & Poor'sin tavoin laskemaan Suomen luokitusta, mutta muutti kuitenkin samalla näkymät takaisin vakaiksi.

– Emme näe paineita nostaa luokitusta, mutta emme myöskään laskea sitä, Suomesta vastaava analyytikko Wohlmann sanoo Ylelle.

Yksi syy Suomen vakaaseen talousnäkymään ovat Wohlmannin mukaan voimakkaat instituutiot ja Suomen hallituksen tehokkuus tehdä päätöksiä, joka on rankattu jopa korkeammalle kuin parhaan luottoluokituksen mailla keskimäärin.

Myös korkeasti koulutettu työvoima ja innovatiivisuus pitää Suomea vielä melko korkealla luokituksessa.

Turvapaikanhakijat luottoluokittajan silmissä mahdollisuus

Lontoossa työskentelevä Wohlmann uskoo, että talouskasvu kuitenkin jatkuu Suomessa heikkona vielä pitkään. Kasvavina aloina Wohlmann mainitsee pelialan, cleantechin ja biotalouden, mutta niistä ei voi hänen mukaansa odottaa varsinaista potkua taloudelle.

Juuri syntynyt kilpailukykysopimus ei myöskään vakuuta luottoluokittajaa.

– Hallitus on ottanut kunnianhimoisen tavoitteen, mutta on epätodennäköistä, että sopimus saa talouden uuteen kasvuun.

Wohlmannin mukaan työvoiman hinta eli korkeat palkkakulut eivät ole kansainvälisesti katsottuna Suomen ongelma.

–Suomessa on nähty jo pitkään hyvin kohtuullista palkkakehitystä. Työvoimakustannusten lasku ei vaikuttaisi ennusteeseemme.

Sen sijaan joustavuus eli käytännössä paikallisen sopimisen lisääntyminen olisivat luottoluokittajan silmissä jonkinlainen käänne.

– Se olisi merkillepantava muutos.

Wohlmann puuttuu myös Suomen ikärakenteeseen. Työikäisten määrän väheneminen pitää osaltaan kasvunäkymät heikkoina. Kiihtynyt maahanmuutto ei ole käänne huonompaan, päinvastoin.

– Työvoiman määrää voi lisätä sekä rohkaisemalla ikääntyneitä työskentelemään pidempään että lisäämällä maahanmuuttoa. Se on onnistunut Ruotsissa, Evan Wohlmann sanoo.